Strategian jalkauttaminen operatiivisen johtamisen näkökulmasta
Korhonen, Anja (2015)
Korhonen, Anja
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121220424
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121220424
Tiivistelmä
Nykypäivän johtamisessa on tunnistettu strategian tärkeys ja monia yrityksiä ohjaavat organisaation toiminta-ajatus, arvot, visio ja strategiset tavoitteet. Tavoitteiden onnistumista seurataan ja analysoidaan sekä suoritetaan korjaavia toimenpiteitä tavoitteisiin pääsemiseksi. Monissa julkisen alan yrityksissä on käytössä Balanced Scorecard, tuloskortti, jota käytetään operatiivisen johtamisen työkaluna strategian käytäntöön viemisessä ja seurannassa. Tuloskortti tarkastelee organisaatiota talouden, asiakkaan, henkilöstön ja prosessien näkökulmista.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää operatiivisen johtamisen laatuun vaikuttavia tekijöitä, miten strategia viedään organisaatiossa onnistuneesti käytäntöön ja miten varmistetaan, että organisaatiossa toimitaan strategian mukaisesti. Tämä tutkimus suoritettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimustyyppinä oli tapaustutkimus, jolla pyrittiin löytämään haastattelujen avulla kohdeorganisaation näkemyksiä tutkittaviin teemoihin. Pohjaa tutkimukseen haettiin useista eri kirjallisuuden lähteistä, jotka tukivat hyvin samansuuntaisesti tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tuloksia. Tapaustutkimus suoritettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluina.
Tutkimuksen mukaan onnistuneella johtamisella on suuri merkitys strategian eteenpäin viemiseen. Johtamisen laatuun vaikuttavista tekijöistä tärkeimmiksi nousivat osallistava, oivalluttava johtaminen ja kaksisuuntainen viestintä. Strategian jalkauttamisessa oleellisia tekijöitä olivat monikanavainen yhdensuuntainen, selkeä ja ymmärrettävä viestintä. Strategian sisäistämiseen tarvittiin toistoa ja riittävästi aikaa. Sisäistämistä auttaa strategian eteenpäin vieminen vähitellen. Esimies sitouttaa henkilöstöään strategiaan ottamalla heidät mukaan pohtimaan strategian merkitystä ja vaikutusta käytännön työhön. Henkilöstön motivaatiota lisää vaikuttamisen mahdollisuus (kaksisuuntaisuus, vuorovaikutus) ja oppivan työpaikkakulttuurin muodostuminen. Tavoitteiden viestiminen monipuolisesti eri foorumeita käyttäen koettiin merkittäväksi. Strategian käytäntöön vieminen oli osittain tutkittavassa organisaatiossa viivästynyt, tuloskortin näkökulmista vain talous- ja henkilöstömittarit nousivat voimakkaimmin tavoitteiden seurantavälineinä esille, asiakasnäkökulma jonkin verran ja prosessinäkökulma heikoiten.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää operatiivisen johtamisen laatuun vaikuttavia tekijöitä, miten strategia viedään organisaatiossa onnistuneesti käytäntöön ja miten varmistetaan, että organisaatiossa toimitaan strategian mukaisesti. Tämä tutkimus suoritettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimustyyppinä oli tapaustutkimus, jolla pyrittiin löytämään haastattelujen avulla kohdeorganisaation näkemyksiä tutkittaviin teemoihin. Pohjaa tutkimukseen haettiin useista eri kirjallisuuden lähteistä, jotka tukivat hyvin samansuuntaisesti tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tuloksia. Tapaustutkimus suoritettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluina.
Tutkimuksen mukaan onnistuneella johtamisella on suuri merkitys strategian eteenpäin viemiseen. Johtamisen laatuun vaikuttavista tekijöistä tärkeimmiksi nousivat osallistava, oivalluttava johtaminen ja kaksisuuntainen viestintä. Strategian jalkauttamisessa oleellisia tekijöitä olivat monikanavainen yhdensuuntainen, selkeä ja ymmärrettävä viestintä. Strategian sisäistämiseen tarvittiin toistoa ja riittävästi aikaa. Sisäistämistä auttaa strategian eteenpäin vieminen vähitellen. Esimies sitouttaa henkilöstöään strategiaan ottamalla heidät mukaan pohtimaan strategian merkitystä ja vaikutusta käytännön työhön. Henkilöstön motivaatiota lisää vaikuttamisen mahdollisuus (kaksisuuntaisuus, vuorovaikutus) ja oppivan työpaikkakulttuurin muodostuminen. Tavoitteiden viestiminen monipuolisesti eri foorumeita käyttäen koettiin merkittäväksi. Strategian käytäntöön vieminen oli osittain tutkittavassa organisaatiossa viivästynyt, tuloskortin näkökulmista vain talous- ja henkilöstömittarit nousivat voimakkaimmin tavoitteiden seurantavälineinä esille, asiakasnäkökulma jonkin verran ja prosessinäkökulma heikoiten.