Pitkä päivä palvelukodissa : vai oman elämänsä sankari
Ahonkallio-Ollikkala, Sanna (2015)
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121621110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121621110
Tiivistelmä
Pitkä päivä palvelukodissa on tutkimuksellinen kehittämistyö, joka on työnantajalta tullut pyyntö. Kehittämistyön lähtökohdat olivat halu ja tarve kehittää jo olemassa olevaa työtä ikääntyneiden muistisairaiden palvelukodeissa.
Teoreettisessa viitekehyksessä olen käsitellyt sosiokulttuurisen työn menetelmiä ja kehittämistä vanhusten palvelukodissa. Lisäksi olen käsitellyt ikääntyvän muistisairaan hyvää arkea ja elä-mänlaatua validaation, viriketoiminnan ja elämäntarina-ajattelun kautta.
Kehittämistyön tavoitteena oli Fregatin palvelukodeissa asuvien asukkaiden arjen rikastuttaminen lisäämällä yksilöllistä ja mielekästä sisältöä päivään. Välittömät tavoitteet olivat elämäntarinapui-den tekeminen kolmelle asukkaalle sekä kolmen työntekijän innostaminen muistisairaiden kanssa tehtävästä virikkeellisestä päivittäisestä työskentelystä. Sekä kehitystavoitteena että välittömänä tavoitteena oli lisäksi tuottaa tietoa Fregatin palvelukodeissa työskenteleville ohjaajille elämäntarina-ajattelusta, joka lisää asukkaiden yksilöllistä päivittäistä kohtaamista.
Kehittämistyö toteutettiin niin, että kolme ohjaajaa keräsi omien asukkaidensa elämäntarinatietoja ja tietojen keruun pohjalta tekivät omille asukkaillensa elämäntarinapuut asukashuoneen seinälle.
Elämäntarinatietojen kerääminen ja ennen kaikkea niiden tietojen käyttäminen palvelukodin ar-jessa tuotti uutta tietoa asukkaasta, jolloin päivittäinen ohjaaminen ja hoitaminen voidaan toteut-taa paremmin ja yksilöllisemmin. Muistisairauden edetessä on tärkeää, että hoitohenkilökunnalla on tietoa asukkaasta mahdollisimman paljon koska tämä auttaa ymmärtämään käyttäytymistä ja eleitä.
Työntekijät innostuivat kehittämistyöstä ja elämäntarina-ajattelua voidaan käyttää Fregatin palvelukodeissa kehittämään työtä entistä paremmaksi.
Teoreettisessa viitekehyksessä olen käsitellyt sosiokulttuurisen työn menetelmiä ja kehittämistä vanhusten palvelukodissa. Lisäksi olen käsitellyt ikääntyvän muistisairaan hyvää arkea ja elä-mänlaatua validaation, viriketoiminnan ja elämäntarina-ajattelun kautta.
Kehittämistyön tavoitteena oli Fregatin palvelukodeissa asuvien asukkaiden arjen rikastuttaminen lisäämällä yksilöllistä ja mielekästä sisältöä päivään. Välittömät tavoitteet olivat elämäntarinapui-den tekeminen kolmelle asukkaalle sekä kolmen työntekijän innostaminen muistisairaiden kanssa tehtävästä virikkeellisestä päivittäisestä työskentelystä. Sekä kehitystavoitteena että välittömänä tavoitteena oli lisäksi tuottaa tietoa Fregatin palvelukodeissa työskenteleville ohjaajille elämäntarina-ajattelusta, joka lisää asukkaiden yksilöllistä päivittäistä kohtaamista.
Kehittämistyö toteutettiin niin, että kolme ohjaajaa keräsi omien asukkaidensa elämäntarinatietoja ja tietojen keruun pohjalta tekivät omille asukkaillensa elämäntarinapuut asukashuoneen seinälle.
Elämäntarinatietojen kerääminen ja ennen kaikkea niiden tietojen käyttäminen palvelukodin ar-jessa tuotti uutta tietoa asukkaasta, jolloin päivittäinen ohjaaminen ja hoitaminen voidaan toteut-taa paremmin ja yksilöllisemmin. Muistisairauden edetessä on tärkeää, että hoitohenkilökunnalla on tietoa asukkaasta mahdollisimman paljon koska tämä auttaa ymmärtämään käyttäytymistä ja eleitä.
Työntekijät innostuivat kehittämistyöstä ja elämäntarina-ajattelua voidaan käyttää Fregatin palvelukodeissa kehittämään työtä entistä paremmaksi.