Lastenohjelmien katsojatutkimus : Tutkimusmenetelmät ja haasteet
Lätti, Susanna (2015)
Lätti, Susanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121721231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121721231
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee lastenohjelmien katsojatutkimuksen tekemistä. Työssä pyritään kartoittamaan minkälaisia katsojatutkimuksia lastenohjelmista voidaan tehdä ja mitä tutkimusmenetelmiä tutkimuksissa voidaan käyttää. Työssä esitellään muutamien aiemmin toteutettujen lastenohjelmatutkimusten pääkohdat. Marraskuussa 2014 toteutettiin katsojatutkimus ohjelmasta Joulukalenteri: Porokuiskaajan arvoitus. Katsojatutkimus toimi osana laajempaa markkinointitutkimusta, joka toteutettiin Yleisradiolle maaliskuussa 2015. Työssä esitellään tämän katsojatutkimuksen työvaiheet ja tulokset. Markkinointitutkimus on kuitenkin ainoastaan Yleisradion sisäiseen käyttöön, joten se ei ole julkisesti saatavilla.
Opinnäytteessä pohditaan, mikä on tehokas tapa kerätä mielipiteitä lapsiyleisöltä ja miten lapset tulee erityisesti huomioida tutkimusta tehdessä. Opinnäytteessä pohditaan, mitkä menetelmät sopivat lasten tutkimiseen parhaiten ja miten yleisesti käytettyjä tutkimusmenetelmiä voidaan soveltaa lapsille sopivammiksi. Tietolähteinä on käytetty eri tutkimusmenetelmistä kirjoitettuja teoksia. Käytännön tutkimustyöstä ja tutkimustulosten käytöstä on haastateltu alan ammattilaisia sekä Yleisradiolta että kaupallisilta kanavilta.
Kartoitus osoitti, että lapset ovat haastava tutkimuskohde ja kohdeyleisö. Lasten erityistarpeet sekä lailliset erityispiirteet, kuten ikärajat, heihin kohdistuva markkinointi ja lasten yksityisyyden suoja lisäävät tutkimuksen haasteita. Kartoituksen myötä selvisi myös, että laadullista katsojatutkimusta tehdään Suomessa melko vähän. Katsojatutkimus painottuu vahvasti tv-mittaritutkimuksesta saatuihin katsojalukutietoihin, jonka vuoksi niistä saatu tieto on melko yksipuolista.
Katsojatutkimuksen avulla voidaan kasvattaa katsojalukuja, saada parempaa tietoa kohdeyleisöstä sekä vahvistaa tietämystä lapsista median käyttäjinä. Kattavan katsojatutkimuksen tekeminen vaatii kuitenkin paljon resursseja, jonka vuoksi on punnittava tutkimuksen teon kannattavuutta sekä sitä, miten saatuja tutkimustuloksia voidaan käyttää kehitystyössä.
Opinnäytteessä pohditaan, mikä on tehokas tapa kerätä mielipiteitä lapsiyleisöltä ja miten lapset tulee erityisesti huomioida tutkimusta tehdessä. Opinnäytteessä pohditaan, mitkä menetelmät sopivat lasten tutkimiseen parhaiten ja miten yleisesti käytettyjä tutkimusmenetelmiä voidaan soveltaa lapsille sopivammiksi. Tietolähteinä on käytetty eri tutkimusmenetelmistä kirjoitettuja teoksia. Käytännön tutkimustyöstä ja tutkimustulosten käytöstä on haastateltu alan ammattilaisia sekä Yleisradiolta että kaupallisilta kanavilta.
Kartoitus osoitti, että lapset ovat haastava tutkimuskohde ja kohdeyleisö. Lasten erityistarpeet sekä lailliset erityispiirteet, kuten ikärajat, heihin kohdistuva markkinointi ja lasten yksityisyyden suoja lisäävät tutkimuksen haasteita. Kartoituksen myötä selvisi myös, että laadullista katsojatutkimusta tehdään Suomessa melko vähän. Katsojatutkimus painottuu vahvasti tv-mittaritutkimuksesta saatuihin katsojalukutietoihin, jonka vuoksi niistä saatu tieto on melko yksipuolista.
Katsojatutkimuksen avulla voidaan kasvattaa katsojalukuja, saada parempaa tietoa kohdeyleisöstä sekä vahvistaa tietämystä lapsista median käyttäjinä. Kattavan katsojatutkimuksen tekeminen vaatii kuitenkin paljon resursseja, jonka vuoksi on punnittava tutkimuksen teon kannattavuutta sekä sitä, miten saatuja tutkimustuloksia voidaan käyttää kehitystyössä.