Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Sotkamossa
Kauppila, Pekka; Järviluoma, Jari (2016)
Kauppila, Pekka
Järviluoma, Jari
Editoija
Kajaanin ammattikorkeakoulu
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-9853-84-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-9853-84-7
Tiivistelmä
Matkailun taloudelliset vaikutukset jakautuvat paikallistasolla usealle toimialalle. Tämän vuoksi matkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaaminen ei ole yksiselitteistä eikä yksinkertaista. Matkailun suunnittelun ja kehittämisen näkökulmasta keskeinen tiedontarve paikallistasolla liittyy elinkeinon absoluuttisten ja suhteellisten taloudellisten vaikutusten tiedostamiseen.
Kajaanin ammattikorkeakoulun CoReFor-hankkeessa (Cooperation, the Regional Economy, Forecast) tutkittiin uudella, suurelta osin olemassa olevaa tilastotietoa hyödyntävällä menetelmällä matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia Sotkamossa vuositasolla ja kuukausitasolla. Hankkeessa luotiin Sotkamoon myös vuositason ja kuukausitason matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantamalli, jonka avulla vaikutusten muutoksia voidaan seurata systemaattisesti. Lisäksi hankkeessa hahmoteltiin matkailun taloudellisten vaikutusten ennuste- ja arviointimalli Sotkamon kontekstissa. Mallia voidaan soveltaa matkailun kehittämisprojektien ja investointien suunnittelussa.
Keskeisten tutkimustulosten mukaan vuonna 2013 Sotkamon välitön matkailutulo oli 56,1 miljoonaa euroa (arvonlisäveroton) ja välitön matkailutyöllisyys 432 henkilötyövuotta, kun kokonaismatkailutulo, sisältäen kerrannaisvaikutukset, oli 78,0 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutyöllisyys 492 henkilötyövuotta. Välitön matkailutulo jakautuu lähinnä kolmelle toimialalle: majoitus- ja ravitsemistoimintaan, vähittäiskauppaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin. Välitön matkailutyöllisyys kohdistuu ennen muuta henkilökohtaista palvelua vaativille aloille eli majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin. Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset kertyvät Sotkamossa melko tasaisesti talvi- ja kesäkaudelta. Matkailutyöllisyyden aikaansaama kokonaispalkkaverotulo oli yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa. Sotkamossa tarvitaan noin 130 000 euroa välitöntä matkailutuloa yhtä matkailutyöpaikkaa (henkilötyövuotta) kohti.
Suhteellisesti tarkasteltuna kokonaismatkailutulo ja -matkailutyöllisyys muodostavat lähes viidenneksen Tilastokeskuksen yritystilaston mukaisesta Sotkamon koko elinkeinoelämän liikevaihdosta ja henkilötyövuosista. Tilastokeskuksen suhdannetiedot kesään 2015 saakka antavat viitteitä siitä, että Sotkamon matkailun aluetaloudellisissa vaikutuksissa kokonaisuudessaan ei olisi tapahtunut huomattavia muutoksia vuoden 2013 jälkeen.
Avainsanat: matkailu, aluetaloudelliset vaikutukset, menetelmät, paikallistaso, Sotkamo
Kajaanin ammattikorkeakoulun CoReFor-hankkeessa (Cooperation, the Regional Economy, Forecast) tutkittiin uudella, suurelta osin olemassa olevaa tilastotietoa hyödyntävällä menetelmällä matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia Sotkamossa vuositasolla ja kuukausitasolla. Hankkeessa luotiin Sotkamoon myös vuositason ja kuukausitason matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantamalli, jonka avulla vaikutusten muutoksia voidaan seurata systemaattisesti. Lisäksi hankkeessa hahmoteltiin matkailun taloudellisten vaikutusten ennuste- ja arviointimalli Sotkamon kontekstissa. Mallia voidaan soveltaa matkailun kehittämisprojektien ja investointien suunnittelussa.
Keskeisten tutkimustulosten mukaan vuonna 2013 Sotkamon välitön matkailutulo oli 56,1 miljoonaa euroa (arvonlisäveroton) ja välitön matkailutyöllisyys 432 henkilötyövuotta, kun kokonaismatkailutulo, sisältäen kerrannaisvaikutukset, oli 78,0 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutyöllisyys 492 henkilötyövuotta. Välitön matkailutulo jakautuu lähinnä kolmelle toimialalle: majoitus- ja ravitsemistoimintaan, vähittäiskauppaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin. Välitön matkailutyöllisyys kohdistuu ennen muuta henkilökohtaista palvelua vaativille aloille eli majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin. Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset kertyvät Sotkamossa melko tasaisesti talvi- ja kesäkaudelta. Matkailutyöllisyyden aikaansaama kokonaispalkkaverotulo oli yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa. Sotkamossa tarvitaan noin 130 000 euroa välitöntä matkailutuloa yhtä matkailutyöpaikkaa (henkilötyövuotta) kohti.
Suhteellisesti tarkasteltuna kokonaismatkailutulo ja -matkailutyöllisyys muodostavat lähes viidenneksen Tilastokeskuksen yritystilaston mukaisesta Sotkamon koko elinkeinoelämän liikevaihdosta ja henkilötyövuosista. Tilastokeskuksen suhdannetiedot kesään 2015 saakka antavat viitteitä siitä, että Sotkamon matkailun aluetaloudellisissa vaikutuksissa kokonaisuudessaan ei olisi tapahtunut huomattavia muutoksia vuoden 2013 jälkeen.
Avainsanat: matkailu, aluetaloudelliset vaikutukset, menetelmät, paikallistaso, Sotkamo