Henkilöstön osaamisen kehittäminen esimiesnäkökulmasta
Lakso, Jonna (2016)
Lakso, Jonna
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601121259
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601121259
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana on oululainen vuonna 2012 toimintansa aloittanut henkilöstö-, ja taloushallinnon palveluja tarjoava PK-yritys. Kohdeyrityksen tarkemmat tiedot pidetään tutkimuksessa salassa heidän kilpailukykynsä säilyttämiseksi. Opinnäytetyön osana tehdään tutkimus, jonka tavoitteena on saada käsitys kohdeyrityksen henkilöstön tämänhetkisestä osaamisesta, sekä esimiesten näkemys siitä, mitä osaamista yrityksen henkilöstö tällä hetkellä ja tulevaisuudessa mahdollisesti tarvitsee. Tietoperustana käytetään kirjallisuudesta ja internetistä löytyviä materiaaleja, kohdeyrityksestä saatavia sisäisiä tietoja sekä yrityksen aiemmin tekemää osaamiskartoitusta.
Opinnäytetyön viitekehyksessä käsitellään pintapuolisesti kohdeyritys, opinnäytetyön aiheeseen liittyvä teoria oppimisesta ja osaamisesta sen kehittämiseen, sekä osaamisen johtamiseen. Empiirisessä osiossa syvennytään tutkimusprosessiin, tuloksiin, johtopäätöksiin ja kehittämisehdotuksiin. Empiirisen osion loppupuoli sisältää myös tutkimuksen eettisyyden ja luotettavuuden pohdinnan, mahdolliset jatkotutkimusideat, sekä työn onnistumisen tuntemukset kokonaisuudessaan.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Haastattelumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, jossa kuusi eri osaston esimiestä haastateltiin yksittäin perustuen työn teoriaosuudessa käsiteltyihin teemoihin. Esimiesten haastattelut toteutettiin kohdeyrityksen omissa tiloissa 10.11.2015 sekä 12.11.2015, ja ne nauhoitettiin litterointia varten.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että kohdeyrityksen henkilöstön osaaminen oli yrityksen esimiesten mielestä yleisesti erityisen hyvää, varsinkin siellä työntekijän omassa tehtäväkentässä. Vahvuutena pidettiin myös avainkäyttäjiä, sekä työyhteisön yleistä ilmapiiriä jossa apua on helppo pyytää ja saada. Eräänlaisena puutteena esimiehet pitivät laaja-alaisempaa osaamista, jonka he kokivat myös suurena tulevaisuuden haasteena. Haasteena nähtiin myös erilaiset it-taidot, järjestelmäosaaminen ja vanhan tiedon poisoppiminen. Esimiehen rooli nähtiin valmentavana työskentelynä, jossa työntekijän omaa halua kehittyä tuettiin erilaisin kehittämisen keinoin.
Jatkotoimenpiteenä voitaisiin tutkia työntekijöiden näkemys näistä samoista asioista, ja selvittää kuinka hyvin ne osuisivat yhteen esimiesten näkemysten kanssa. Vaihtoehtona olisi tutkia myös sitä, minkälaisin konkreettisin keinoin kohdeyritys saavuttaisi parhaiten tarvitsemansa osaamisen - mitä eri keinoja on yrityksen henkilöstön kehittämiseen ja mitkä niistä soveltuisivat parhaiten juuri tähän yritykseen.
Opinnäytetyön viitekehyksessä käsitellään pintapuolisesti kohdeyritys, opinnäytetyön aiheeseen liittyvä teoria oppimisesta ja osaamisesta sen kehittämiseen, sekä osaamisen johtamiseen. Empiirisessä osiossa syvennytään tutkimusprosessiin, tuloksiin, johtopäätöksiin ja kehittämisehdotuksiin. Empiirisen osion loppupuoli sisältää myös tutkimuksen eettisyyden ja luotettavuuden pohdinnan, mahdolliset jatkotutkimusideat, sekä työn onnistumisen tuntemukset kokonaisuudessaan.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Haastattelumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, jossa kuusi eri osaston esimiestä haastateltiin yksittäin perustuen työn teoriaosuudessa käsiteltyihin teemoihin. Esimiesten haastattelut toteutettiin kohdeyrityksen omissa tiloissa 10.11.2015 sekä 12.11.2015, ja ne nauhoitettiin litterointia varten.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että kohdeyrityksen henkilöstön osaaminen oli yrityksen esimiesten mielestä yleisesti erityisen hyvää, varsinkin siellä työntekijän omassa tehtäväkentässä. Vahvuutena pidettiin myös avainkäyttäjiä, sekä työyhteisön yleistä ilmapiiriä jossa apua on helppo pyytää ja saada. Eräänlaisena puutteena esimiehet pitivät laaja-alaisempaa osaamista, jonka he kokivat myös suurena tulevaisuuden haasteena. Haasteena nähtiin myös erilaiset it-taidot, järjestelmäosaaminen ja vanhan tiedon poisoppiminen. Esimiehen rooli nähtiin valmentavana työskentelynä, jossa työntekijän omaa halua kehittyä tuettiin erilaisin kehittämisen keinoin.
Jatkotoimenpiteenä voitaisiin tutkia työntekijöiden näkemys näistä samoista asioista, ja selvittää kuinka hyvin ne osuisivat yhteen esimiesten näkemysten kanssa. Vaihtoehtona olisi tutkia myös sitä, minkälaisin konkreettisin keinoin kohdeyritys saavuttaisi parhaiten tarvitsemansa osaamisen - mitä eri keinoja on yrityksen henkilöstön kehittämiseen ja mitkä niistä soveltuisivat parhaiten juuri tähän yritykseen.