Videohaastattelut osana rekrytointia henkilöstöpalvelualan yrityksessä : Case Staffpoint Oy

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää videohaastattelutyökalun käytön mielekkyys, tehokkuus, hyödyt sekä mahdolliset kehittämisen kohteet organisaatiomme toimihenkilöiden näkökulmasta. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Staffpoint Oy. Opinnäytetyöni tärkeä yhteistyökumppani oli Recruitby.net, jolta Staffpoint Oy on ostanut videohaastattelupalvelun. Rajasin tutkimukseni kaupan tiimiin, mutta otin tutkimukseeni mukaan myös teollisuuden, hotelli- ja ravintola-alan sekä toimistopuolen toimihenkilöitä, jotta tutkimuksessa tulisi esille myös tiimikohtaisia eroja videohaastattelutyökalun käytön aktiivisuudessa. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää, saako videohaastattelulla aikaan yhtä luotettavan henkilöarvioinnin haastateltavasta kuin perinteisellä kasvokkain tapahtuvalla haastattelulla.

Työ oli ajankohtainen, sillä videohaastattelupalvelu otettiin käyttöön organisaatiomme maaliskuussa 2014. Sen käyttöä pyritään tukemaan ja lisäämään.

Tutkimuksen tietoperusta koostui teoriasta, koulutusmateriaaleista, keskusteluista alan asiantuntijoiden kanssa, toimihenkilöiden haastattelemisesta sekä tehdyistä videohaastatteluista ja saaduista videovastauksista. Teemaan sopien myös toimihenkilöt haastateltiin videohaastattelutyökalua käyttäen (n = 12). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä.

Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Tätä valintaa tukee etenkin se, että videohaastattelumateriaali on luonnollista aineistoa.

Tutkimustulosten mukaan videohaastattelutyökalua käytettiin erityisesti hauissa, joissa etsittiin tiettyä persoonallisuutta tai roolia, jossa esiintymistaito on tärkeää. Hakuja, joissa videohaastattelutyökalua käytettiin paljon, olivat etenkin esimiestehtävät ja tehtävät, joissa myynnillisyys ja sosiaaliset taidot ovat tärkeitä kriteerejä. Yleisimpiä haettavia työnimikkeitä olivat etenkin myyjä (kauppa), automyyjä, konsulentti, aulapalvelutyöntekijä ja sales agent. Hakuja, joissa videohaastattelua hyödynnettiin vielä vähän, olivat etenkin kovien alojen haut kuten hitsaaja ja rakennusapumies sekä ammatit, joissa korostuu käsillä tekemisen taito kuten kokin ammatti.

Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta, että videohaastattelua hyödynnettiin erityisesti silloin, kun välimatka haastattelijan ja haastateltavan välillä oli pitkä tai hakijoita oli todella paljon. Videohaastattelua käytettiin mielellään haastattelun apuvälineenä, mutta kokonaisvaltaisen henkilöarvioinnin tekemistä pelkästään videohaastattelun perusteella ei mielellään tehty.

The main aim of this thesis was to investigate the meaningfulness, efficiency, the benefits and the potential points of improvement of the video interview tool from the perspective of the organization's staff. The client for whom the thesis has appointed for is Staffpoint Oy. Recruiltby.net is another important partner of the client, from whom Staffpoint Oy has purchased the video interview services. I have narrowed most of my study in to the company’s sales team, but I also used industry, hotel and restaurant staff as well as office people in my study. This I have done in order to possibly find the differences between these different teams, especially in the levels of their activity in the use of video interview tool. Another aim of my study was to also figure out, if the video interview tool can be used as efficiently and reliably as the traditional face to face interview.

The theme of the thesis was very topical, since the use of this video interview service has been launched in the organization in March 2014. The organization aims to increase and support the use of the service.

This study´s database consisted of theory, training material for the staff, conversations with the experts, interviews with the organizations staff and the data retrieved from the video interviews. As it fits for the theme of the thesis, even the recruiting staff of the company have been interviewed using the video interview (n=12). The data retrieved has been analyzed using the content analysis method.

Research was carried out using inductive content analysis. This is a justified choice, since video interview as data is natural.

According to the results of this research video interview tool was used in recruitment particularly when searching for a certain kind of personality or role, especially when performance skills are important in the job description. Searches where video interview was used often are executive tasks and tasks where social skills or sales skills are part of the important criteria of the job description. Commonly searched tasks were salesperson (store, car), consultant, receptionist and sales agent. Searches where video interview was not used often are especially industrial area jobs such as welders, construction workers and professions where the handy skills are emphasized, such as in a chef’s profession.

Based on the research results it can be noted that video interview was seen especially useful when the distance between the interviewer and the applicant is long or when the amount of applicants is bigger than usual. Video interview was used willingly as a helpful tool for an interview, but it cannot be used to produce an in depth, overall evaluation of an applicant.