Aivoinfarktipotilaiden suun terveydenhoidon yhteys aspiraatiopneumoniaan : kirjallisuuskatsaus
Korte, Sanna (2016)
Korte, Sanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016

Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601121239
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601121239
Tiivistelmä
Keuhkokuume on useiden tutkimusten mukaan yksi yleisimpiä kuolinsyitä laitoshoidossa olevilla aivoinfarktipotilailla ja vanhuksilla. Iän tai yleissairauden kuten aivoinfarktin seurauksena potilaan yskän- ja nielemisen refleksit ovat voineet heikentyä, Toiminnanvajauksen seurauksena keuhkokuumeen todennäköisyys lisääntyy, koska keuhkoihin kulkeutuu suuontelon kautta muun muassa biofilmiä, ruoka-aineita ja sylkeä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata aivoinfarktiin sairastuneen potilaan suun terveyden edistämistä neurologisella vuodeosastolla. Tavoitteena on, että aivoinfarktiin sairastuneiden potilaiden aspiraatio ja aspiraatiopneumoniariski vähenee.
Tämä opinnäytetyö muodostui toiminnallisen opinnäytetyön rinnalle, joka käynnistyi työ-elämän yhteistyökumppanin ehdotettua Metropolia ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijoiden osallistumista aspiraatiopneumoniahankkeeseen. Toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) neurologian ja keuhkosairauksien klinikan kanssa. Hanke toimii lähtökohtana myös tälle opinnäytetyölle
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, joka on laadullinen tutkimusmenetelmä. Tiedonhaku tehtiin järjestelmällisesti sähköisistä tietokannoista: Cinahl, PubMed ja Dental Mammoth (Suomi). Aineistoksi valikoitui 8 englanninkielistä artikkelia, jotka olivat julkaistu aikavälillä 2006–2015. Aineiston analysoinnissa käytettiin induktiivista, eli aineistolähtöistä sisällön analyysiä. Sisällön analyysin tuloksena syntyivät vastaukset esitettyihin tutkimuskysymyksiin.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että suun terveydenhoidon toimenpiteillä, kuten hampaiden harjauksella aterian jälkeen, tekohampaiden päivittäisellä puhdistuksella ja säännöllisellä ammattimaisella suun puhdistuksella voidaan vähentää aspiraatiokeuhkokuumeen esiintyvyyttä aivoinfarktiin sairastuneilla potilailla.
Jatkotutkimushaasteita ovat systemaattisen ja tehokkaan suuhygieniakoulutuksen toteuttaminen neurologisten osastojen henkilökunnalle ja moniammatillisen yhteistyön luominen suun terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille. Suuhygienistien ottaminen mukaan neurologisten osastojen moniammatilliseen kuntoutukseen, voitaisiin tulevaisuudessa suun bakteerien aiheuttamia aspiraatiopneumonia-tapauksia vähentää.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata aivoinfarktiin sairastuneen potilaan suun terveyden edistämistä neurologisella vuodeosastolla. Tavoitteena on, että aivoinfarktiin sairastuneiden potilaiden aspiraatio ja aspiraatiopneumoniariski vähenee.
Tämä opinnäytetyö muodostui toiminnallisen opinnäytetyön rinnalle, joka käynnistyi työ-elämän yhteistyökumppanin ehdotettua Metropolia ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijoiden osallistumista aspiraatiopneumoniahankkeeseen. Toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) neurologian ja keuhkosairauksien klinikan kanssa. Hanke toimii lähtökohtana myös tälle opinnäytetyölle
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, joka on laadullinen tutkimusmenetelmä. Tiedonhaku tehtiin järjestelmällisesti sähköisistä tietokannoista: Cinahl, PubMed ja Dental Mammoth (Suomi). Aineistoksi valikoitui 8 englanninkielistä artikkelia, jotka olivat julkaistu aikavälillä 2006–2015. Aineiston analysoinnissa käytettiin induktiivista, eli aineistolähtöistä sisällön analyysiä. Sisällön analyysin tuloksena syntyivät vastaukset esitettyihin tutkimuskysymyksiin.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että suun terveydenhoidon toimenpiteillä, kuten hampaiden harjauksella aterian jälkeen, tekohampaiden päivittäisellä puhdistuksella ja säännöllisellä ammattimaisella suun puhdistuksella voidaan vähentää aspiraatiokeuhkokuumeen esiintyvyyttä aivoinfarktiin sairastuneilla potilailla.
Jatkotutkimushaasteita ovat systemaattisen ja tehokkaan suuhygieniakoulutuksen toteuttaminen neurologisten osastojen henkilökunnalle ja moniammatillisen yhteistyön luominen suun terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille. Suuhygienistien ottaminen mukaan neurologisten osastojen moniammatilliseen kuntoutukseen, voitaisiin tulevaisuudessa suun bakteerien aiheuttamia aspiraatiopneumonia-tapauksia vähentää.