Kaupunkiverkon keskijännitekaapeleiden kuormitettavuus
Holopainen, Pekka (2016)
Holopainen, Pekka
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602041904
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602041904
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli tutkia kaupunkiverkon keskijännitekaapeleiden kuormitettavuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä päivittää käytönvalvontajärjestelmässä käytetyt kuormitettavuusrajat nykyisen keskijänniteverkon mukaisiksi. Idea aiheeseen syntyi Helen Sähköverkko Oy:n käytössä olevista kuormitettavuusrajoista, jotka ovat pysyneet samoina jo vuosikymmenien ajan.
Työssä keskitytään pääasiassa AHXAMK-W-tyyppisillä kaapeleilla rakennettuihin keskijänniteverkkoihin. Aluksi eritellään kaapeleiden kuormitettavuuteen vaikuttavia tekijöitä, jonka jälkeen tarkastellaan koko keskijänniteverkon kuormitettavuutta. Työssä on myös verkkoyhtiöille suunnatun kyselyn pohjalta tehty yhteenveto Suomen kaupunkiverkkojen kuormitettavuusrajojen käytöstä ja määrityksestä.
Suurin kuormitusvirta kohdistuu sähköasemalta lähteviin kaapeleihin, ennen virran jakautumista pienjänniteverkkoon jakelumuuntajien kautta. Kuormitettavuuden tarkastelu aloitettiin näiden suurimman kuormitusvirran vaikutuksen piirissä olevien kaapelireittien osalta. Kuormitettavuutta mallinnetaan standardin SFS 5636 -taulukoita ja Senerin verkostosuositus SA 5:94:ää soveltaen.
Suurimman kuormitusvirran vaikutusalueen heikoimmaksi kohdaksi kuormitettavuuden kannalta osoittautui SFS 5636 -standardin menetelmillä määritettynä putkitettu maahan asennettu maakaapeli. Tämän selvityksen pohjalta työssä määritettiin ehdotus Helen Sähköverkko Oy:n keskijänniteverkon uusista kuormitettavuusrajoista putkitettujen AHXAMK-W-tyyppisten maakaapeleiden kuormitettavuuden mukaan. Työssä pohditaan myös mahdollisia jatkotoimenpiteitä uusien kuormitettavuusrajojen käyttöönottoa varten, ja kuormitettavuusrajojen soveltamistapoja.
Työssä keskitytään pääasiassa AHXAMK-W-tyyppisillä kaapeleilla rakennettuihin keskijänniteverkkoihin. Aluksi eritellään kaapeleiden kuormitettavuuteen vaikuttavia tekijöitä, jonka jälkeen tarkastellaan koko keskijänniteverkon kuormitettavuutta. Työssä on myös verkkoyhtiöille suunnatun kyselyn pohjalta tehty yhteenveto Suomen kaupunkiverkkojen kuormitettavuusrajojen käytöstä ja määrityksestä.
Suurin kuormitusvirta kohdistuu sähköasemalta lähteviin kaapeleihin, ennen virran jakautumista pienjänniteverkkoon jakelumuuntajien kautta. Kuormitettavuuden tarkastelu aloitettiin näiden suurimman kuormitusvirran vaikutuksen piirissä olevien kaapelireittien osalta. Kuormitettavuutta mallinnetaan standardin SFS 5636 -taulukoita ja Senerin verkostosuositus SA 5:94:ää soveltaen.
Suurimman kuormitusvirran vaikutusalueen heikoimmaksi kohdaksi kuormitettavuuden kannalta osoittautui SFS 5636 -standardin menetelmillä määritettynä putkitettu maahan asennettu maakaapeli. Tämän selvityksen pohjalta työssä määritettiin ehdotus Helen Sähköverkko Oy:n keskijänniteverkon uusista kuormitettavuusrajoista putkitettujen AHXAMK-W-tyyppisten maakaapeleiden kuormitettavuuden mukaan. Työssä pohditaan myös mahdollisia jatkotoimenpiteitä uusien kuormitettavuusrajojen käyttöönottoa varten, ja kuormitettavuusrajojen soveltamistapoja.