Ravinteiden kulutus vesiviljelyssä
Varkoi, Joonas (2016)
Varkoi, Joonas
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602082011
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602082011
Tiivistelmä
Tässä työssä perehdyttiin vesiviljelyyn ja siinä käytettyihin ravinteisiin. Vesiviljelyllä tarkoitetaan mitä tahansa kasvien kasvatustapaa, jossa ei käytetä multaa kasvualustana. Vesiviljelyssä kasveja kasvatetaan pelkässä ravinneliuoksessa.
Tutkimuksissa käytettiin Järvikylän kartanon lehtisalaattia ja seurattiin ravinteiden määrän muutosta kasvien ravinneliuoksessa kolmen viikon ajan. Kokeessa seurattiin kolmea yleisintä ravinnetta: typpeä, kaliumia ja fosforia. Kasvien ravinneliuoksen pH ja johtokyky mitattiin. Lisätyt liuokset ja kasvin paino punnittiin. Kasvit kuvattiin viikoittain.
Kalium analysoitiin mikroplasma-atomiemissiospektrometrillä (MP-AES). Typpi ja fosfori määritettiin Hach Langen DR 3900 -spektrofotometrillä. pH ja johtokyky mitattiin Mettler toledo SG78 -mittarilla.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että ravinteiden kertyminen aiheuttaa happamoitumista ja että johtokyvyn mittaus olisi helpoin menetelmä ravinteiden kulutuksen seuraamiseksi.
Tutkimuksissa käytettiin Järvikylän kartanon lehtisalaattia ja seurattiin ravinteiden määrän muutosta kasvien ravinneliuoksessa kolmen viikon ajan. Kokeessa seurattiin kolmea yleisintä ravinnetta: typpeä, kaliumia ja fosforia. Kasvien ravinneliuoksen pH ja johtokyky mitattiin. Lisätyt liuokset ja kasvin paino punnittiin. Kasvit kuvattiin viikoittain.
Kalium analysoitiin mikroplasma-atomiemissiospektrometrillä (MP-AES). Typpi ja fosfori määritettiin Hach Langen DR 3900 -spektrofotometrillä. pH ja johtokyky mitattiin Mettler toledo SG78 -mittarilla.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että ravinteiden kertyminen aiheuttaa happamoitumista ja että johtokyvyn mittaus olisi helpoin menetelmä ravinteiden kulutuksen seuraamiseksi.