Ravinteiden kulutus vesiviljelyssä

Abstract

Tässä työssä perehdyttiin vesiviljelyyn ja siinä käytettyihin ravinteisiin. Vesiviljelyllä tarkoitetaan mitä tahansa kasvien kasvatustapaa, jossa ei käytetä multaa kasvualustana. Vesiviljelyssä kasveja kasvatetaan pelkässä ravinneliuoksessa.

Tutkimuksissa käytettiin Järvikylän kartanon lehtisalaattia ja seurattiin ravinteiden määrän muutosta kasvien ravinneliuoksessa kolmen viikon ajan. Kokeessa seurattiin kolmea yleisintä ravinnetta: typpeä, kaliumia ja fosforia. Kasvien ravinneliuoksen pH ja johtokyky mitattiin. Lisätyt liuokset ja kasvin paino punnittiin. Kasvit kuvattiin viikoittain.

Kalium analysoitiin mikroplasma-atomiemissiospektrometrillä (MP-AES). Typpi ja fosfori määritettiin Hach Langen DR 3900 -spektrofotometrillä. pH ja johtokyky mitattiin Mettler toledo SG78 -mittarilla.

Tulosten perusteella voidaan päätellä, että ravinteiden kertyminen aiheuttaa happamoitumista ja että johtokyvyn mittaus olisi helpoin menetelmä ravinteiden kulutuksen seuraamiseksi.

Purpose of this thesis was to study hydroponics and the nutrients used in it. Hydroponics means any way of growing plants without soil. In hydroponics plants are grown in nutrient solution.

Järvikylän kartano lettuce was used in the research to track changes of nutrient levels in the nutrient solution for three weeks. Three most common nutrients were tracked: nitrogen, potassium and phosphorus. Conductivity and pH of the nutrient solution was measured. The solutions added and the plants were weighed. The plants were photographed weekly.

Potassium was analyzed with a microwave plasma atomic emission spectroscope (MP-AES). Nitrogen and phosphorus were analyzed with the Hach Lange DR 3900 spectrophotometer. Conductivity and pH were analyzed with the Mettler toledo SG78 meter.

Conclusions from the results were that accumulation of nutrients causes acidification and that measuring conductivity would be the easiest method to follow the consumption of nutrients.