Terveydenhoitajien kokemuksia varhaisen vuorovaikutuksen havainnoinnista ja tukemisesta

Abstract

Tämän opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien kokemuksia varhaisesta vuorovaikutuksesta, kykyä havaita varhaisen vuorovaikutuksen puutteellisuutta sekä tapoja tukea varhaista vuorovaikutusta. Opinnäytetyössä selvitettiin millä tavoilla terveydenhoitajat havainnoivat ja tukevat varhaista vuorovaikutusta, millaiseksi he arvioivat omat valmiutensa toimiessaan varhaisen vuorovaikutuksen parissa ja millainen merkitys varhaisella vuorovaikutuksella on lapsen elämään. Lisäksi selvitettiin varhaisen vuorovaikutuksen haasteita. Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin kyselylomakkeiden avulla tammikuussa 2015. Kyselylomake sisälsi sekä likert-asteikolla olevia kysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Tutkimukseen osallistui 19 terveydenhoitajaa Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueelta. Likert–asteikolla saadut vastaukset analysoitiin numeraalisesti käsin ja avoimista kysymyksistä saadut tulokset analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimustulokset osoittavat, että terveydenhoitajilla on yhtäläinen käsitys varhaisen vuorovaikutuksen tärkeydestä sekä lapsen kehitykselle että itsetunnon ja minäkuvan kehitykselle. Lisäksi perusturvalla ja kiintymyssuhteilla katsottiin olevan suuri merkitys lapsen kehitykselle. Raskaudenaikaisen vuorovaikutuksen havainnoimisessa pidettiin tärkeänä mielikuvien kehittymistä. Lapsen synnyttyä ilmeiden, eleiden, äänensävyn ja katsekontaktin ilmaistiin kertovan paljon vuorovaikutuksen laadusta. Varhaisen vuorovaikutuksen tukemisessa käytettiin positiivisen palautteen antoa ohjaamisen ja mallittamisen rinnalla.Valmiudet havainnoida, puuttua ja tukea varhaista vuorovaikutusta koettiin pääsääntöisesti hyviksi. Suurimmaksi huoleenaiheeksi terveydenhoitajat nostivat reagoimattomuuden lapsen viesteille mekaanisen käsittelyn lomassa. Raskauden alkuun, kulkuun ja synnytykseen liittyneet vaikeudet ja niiden heijastuminen varhaiseen vuorovaikutukseen koettiin haastavana arjessa jaksamisen ja vanhemmuuteen sitoutumisen ohessa.

The purpose of this bachelor´s thesis was to study the experiences of public health nurses in maternity and child health clinics. The focus was on early interaction, also the ability to identify problems in early interaction and the ways to support the early interaction were looked at. The bachelor´s thesis examined ways in which public health nurses perceive and support early interaction, how they assess their own ability in the area of early interaction, and what kind of meaning early interaction has in the child's life. Further, the challenges related to early interaction were looked at.

The material for this qualitative study was collected with a questionnaire in January 2015. The questionnaire included open ended questions and questions based on Likert scale. The research was participated by 19 public health nurses in the area of Kallio, a federation of municipalities for providing basic services. The answers to Likert scale questions were analyzed numerically and the answers to open ended questions were analyzed with content analysis method.

The research results indicate that public health nurses have a common perception of the importance of early interaction for the development of self-esteem and the self-image of a child. Further, the feeling of basic security and an affectionate relationship had a major impact on the development of a child. After the child was born, the quality of interaction was revealed by different facial impressions, gestures, the tone of voice and by the eye contact. Early interaction was supported through positive feedback, guidance and modelling. The ability to observe, intervene in and support the early interaction were considered to be mainly on a good level. The biggest concern according to public health nurses was the adult´s inabil-ity to respond to the child´s messages when the baby was routinely handled. The challenges were related to the pregnancy and the delivery and their impact on the early interaction alongside with managing in the everyday life and with committing oneself to parenthood.