Kouluikäisten ongelmapelaamisen ennaltaehkäisyn menetelmät kouluterveydenhoitajien arvioimana

Abstract

Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten digitaalinen pelaaminen on yleistynyt huomattavasti teknologian kehityksen myötä. Lisääntyvä pelikeskeisyys lasten ja nuorten elämässä on aiheuttanut huolta pelaamisen vaikutuksista turvalliseen kasvuun ja kehitykseen. Digitaalisilla peleillä tarkoitetaan tietokoneen, mobiililaitteen tai pelikonsolin kautta pelattavia pelejä.

Kouluterveydenhoitajat ovat keskeisessä roolissa lasten ja nuorten terveyden edistämisessä; pelien ja pelaamisen lisääntymisen myötä liiallisen pelaamisen vaikutukset ovat tulleet osaksi heidän työnkuvaansa. Peleistä ja pelaamisesta keskustelu sekä niihin liittyvien vaaratekijöiden esille ottaminen on oleellinen osa ongelmapelaamiseen liittyvää primaaripreventiivistä terveyden edistämistä. Terveyden edistämisellä tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään ennakoimaan terveyden riskitekijöitä ja vahvistamaan terveyttä suojaavia tekijöitä.

Opinnäytetyöni tarkoituksena on kartoittaa kouluterveydenhoitajien käytössä olevia menetelmiä lasten ja nuorten ongelmapelaamisen ennaltaehkäisyssä. Tavoitteena on tuottaa yhteenveto ongelmapelaamisen ennaltaehkäisyn menetelmistä lappilaisten kouluterveydenhoitajien arvioimana sekä tuoda esille toimivat ja kehittämistä vaativat menetelmät. Tutkimuksen tulokset tulevat ArctiChildren InNet -hankkeen sekä Rovaniemen kaupungin käyttöön.

Tutkimuksessa haastattelin rovaniemeläisiä kouluterveydenhoitajia ongelmapelaamiseen liittyvistä kokemuksista. Aineiston analysoin induktiivisella sisällön analyysilla. Tuloksista ilmeni kouluterveydenhoitajien saaman koulutuksen puute sekä tarve saada lisää tietoa ja varmuutta digitaaliseen pelaamiseen liittyviin työskentelytapoihin. Terveydenhoitajat toivoivat saavansa konkreettisia työkaluja lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn, esim. oppaita pelaamiseen liittyvistä riskeistä koteihin jaettavaksi sekä tietopakettia heille itselleen työn tueksi.

According to studies digital gaming in childhood and adolescent has increased on account of the development of technology. Increased game in childhood and youth has raised concerns about the effects of the games on children´s healthy growth and development. The term digital games in this study refers to games which are played by a computer, a mobile device or a game console.

In primary schools public health nurses are in an important role as it comes to health promotion in childhood and youth. The effects of children’s excessive playing have become part of their work. Discussion about digital games and playing and taking forth of the dangers which are related to them, is an essential part of the primary preventative promotion of health. Health promotion refers to activities which seek to anticipate the risk factors of health and to strengthen factors which protect health.

The purpose of my study was to survey the methods which are being used by the public health nurses in primary schools to prevent problematic playing in childhood and adolescence. The objective was to produce a summary of the methods that public health nurses in schools of Lapland apply to prevent problem playing. Another aim was to point out the methods which are proven to function and which require further developing. The results of the study will come into use in the ArctiChildren InNet project and the city of Rovaniemi.

Public health nurses in the primary schools in Rovaniemi were interviewed about the experiences they have had about problem playing. The material was analyzed with inductive content analysis. The results showed that the public health nurses had not had any education about digital gaming and there is need for more knowledge and assurance in working methods. The nurses requested concrete tools to help working with children and adolescents; for example guides about the risks of games and playing which could be handed into homes and information package for themselves to support their work.