Vantaan katuverkon kuntoarvio
Nissinen, Jani (2016)
Nissinen, Jani
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602162280
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602162280
Tiivistelmä
Vantaa osallistuu keväällä 2016 korjausvelan laskentapalveluhankkeeseen yhdessä Espoon ja HSY:n kanssa. Tämä loi tarpeen arvioida katuverkon kuntoa osuutena uutta vastaavasta kunnosta. Kuntotutkimuksen lähtötietoina oli käytettävissä PTM- ja APVM-mittaustuloksia sekä suunnitelma-arkistoista löytyviä katujen ominaisuustietoja. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda tapa johtaa katujen kuntotasot mittaustuloksista sekä mallintaa sellaisten katujen kuntotasot, joista ei mittaustietoja ollut saatavilla. Lisäksi tavoitteena oli arvioida käytettyjen menetelmien laatua sekä pohtia kadun kunnon kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä.
Päällystettyjen katujen vauriot koostuvat pituus- ja poikkisuuntaisesta epätasaisuudesta sekä halkeamista, purkaumista ja rei’istä. Vantaan katuverkolle suoritetut mittaukset kuvaavat hyvin näiden esiintymistä kaduissa. Mittaustulokset oli jaettu viiteen kuntoluokkaan. Kuntotasojen johtaminen mittaustuloksista laskentapalvelun edellyttämään muotoon tehtiin sitomalla pääkatujen optimikuntotaso ylimmän kuntoluokan alarajaan ja kokooja- ja tonttikatujen optimikuntotasot toiseksi ylimmän kuntoluokan alarajaan. Kuntotaso 0 % saavutettiin siirtymällä alimpaan kuntoluokkaan. Kuntotaso 100 % sidottiin ylimmän kuntoluokan ylärajaan. Väliarvot interpoloitiin.
Tutkittavista kaduista suurimman osan kuntotaso voitiin johtaa mittaustuloksista, joten tässä suhteessa tutkimus oli varsin laadukas. Tutkittaessa kuntotason mallintamisen edellytyksiä todettiin, että mallintaminen ei sovellu katukohtaisten arvioiden tekemiseen, vaan toimii lähinnä suuremman massa käsittelyssä. Tärkeimmäksi lähtötiedoksi mallintamisen kehittämiseksi todettiin tieto liikennemääristä.
Päällystettyjen katujen vauriot koostuvat pituus- ja poikkisuuntaisesta epätasaisuudesta sekä halkeamista, purkaumista ja rei’istä. Vantaan katuverkolle suoritetut mittaukset kuvaavat hyvin näiden esiintymistä kaduissa. Mittaustulokset oli jaettu viiteen kuntoluokkaan. Kuntotasojen johtaminen mittaustuloksista laskentapalvelun edellyttämään muotoon tehtiin sitomalla pääkatujen optimikuntotaso ylimmän kuntoluokan alarajaan ja kokooja- ja tonttikatujen optimikuntotasot toiseksi ylimmän kuntoluokan alarajaan. Kuntotaso 0 % saavutettiin siirtymällä alimpaan kuntoluokkaan. Kuntotaso 100 % sidottiin ylimmän kuntoluokan ylärajaan. Väliarvot interpoloitiin.
Tutkittavista kaduista suurimman osan kuntotaso voitiin johtaa mittaustuloksista, joten tässä suhteessa tutkimus oli varsin laadukas. Tutkittaessa kuntotason mallintamisen edellytyksiä todettiin, että mallintaminen ei sovellu katukohtaisten arvioiden tekemiseen, vaan toimii lähinnä suuremman massa käsittelyssä. Tärkeimmäksi lähtötiedoksi mallintamisen kehittämiseksi todettiin tieto liikennemääristä.