Vantaan katuverkon kuntoarvio

Abstract

Vantaa osallistuu keväällä 2016 korjausvelan laskentapalveluhankkeeseen yhdessä Espoon ja HSY:n kanssa. Tämä loi tarpeen arvioida katuverkon kuntoa osuutena uutta vastaavasta kunnosta. Kuntotutkimuksen lähtötietoina oli käytettävissä PTM- ja APVM-mittaustuloksia sekä suunnitelma-arkistoista löytyviä katujen ominaisuustietoja. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda tapa johtaa katujen kuntotasot mittaustuloksista sekä mallintaa sellaisten katujen kuntotasot, joista ei mittaustietoja ollut saatavilla. Lisäksi tavoitteena oli arvioida käytettyjen menetelmien laatua sekä pohtia kadun kunnon kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Päällystettyjen katujen vauriot koostuvat pituus- ja poikkisuuntaisesta epätasaisuudesta sekä halkeamista, purkaumista ja rei’istä. Vantaan katuverkolle suoritetut mittaukset kuvaavat hyvin näiden esiintymistä kaduissa. Mittaustulokset oli jaettu viiteen kuntoluokkaan. Kuntotasojen johtaminen mittaustuloksista laskentapalvelun edellyttämään muotoon tehtiin sitomalla pääkatujen optimikuntotaso ylimmän kuntoluokan alarajaan ja kokooja- ja tonttikatujen optimikuntotasot toiseksi ylimmän kuntoluokan alarajaan. Kuntotaso 0 % saavutettiin siirtymällä alimpaan kuntoluokkaan. Kuntotaso 100 % sidottiin ylimmän kuntoluokan ylärajaan. Väliarvot interpoloitiin. Tutkittavista kaduista suurimman osan kuntotaso voitiin johtaa mittaustuloksista, joten tässä suhteessa tutkimus oli varsin laadukas. Tutkittaessa kuntotason mallintamisen edellytyksiä todettiin, että mallintaminen ei sovellu katukohtaisten arvioiden tekemiseen, vaan toimii lähinnä suuremman massa käsittelyssä. Tärkeimmäksi lähtötiedoksi mallintamisen kehittämiseksi todettiin tieto liikennemääristä.

Vantaa will participate in the calculation service project of the maintenance backlog with Espoo and HSY in the spring of 2016. This made it necessary to assess the condition of the street network compared to a new one. The measurement of PTM and APVM as well as the available information found in plan archive of the streets were used as initial data of the building condition assessment. The main goals of this thesis were to create a method to derive the condition of the streets directly from measurements, and also model the condition of streets without available measurements. In addition, one objective was to estimate the quality of the used methods and to consider the factors affecting the development of street condition. The damages in paved roads consist of lengthwise and cross uneven parts, fissures, eruptions and holes. The measurements, which were made of the streets in Vantaa, describe distictly these damages found in the streets. They were divided to five categories. The format that computing service requires, concerning assessment of the conditions of the streets based on measurements, was created by attaching the optimum condition of the main streets to the threshold of the maximum condition as well as the optimum conditions of the collector and the building block streets to the threshold of the second highest condition. The condition rate 0% was determined for the lowest condition rate whereas the condition rate 100% was attached to the upper limit of the highest condition rate. The intermediate results were interpolated. The condition of most of streets which were studied, could be assessed directly based on the measurements. Thus, the research proved to be successful. When studying the requirements set for modelling, it was concluded that modelling is not applicable when assessing specific streets. However, it is suitable when assessing a wider sampling of streets. Information about the quantity of traffic proved to be the most important initial data to improve modelling.