Psykiatri, kokki, sihteeri, hoitoapulainen : omaisen työn muodot mielenterveyskuntoutujan apuna sekä avustamisen vaikutukset omaisen elämään
Kokko, Jasmiina (2016)
Kokko, Jasmiina
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602172354
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602172354
Tiivistelmä
Psykiatrisen hoidon rakennemuutoksen on tarkoitus vähentää sairaalapaikkoja ja lisätä avohoidon vastuuta psykiatrisista potilaista. Laitospaikkoja on vähennetty, mutta avohoito ei ole kehittynyt samassa tahdissa. Tämä on aiheuttanut sen, että mielenterveyskuntoutujan selviytymisestä huolehtiminen on jäänyt enemmän omaisten vastuulle.
Mielenterveyskuntoutujan omaishoitajien antama apu eroaa perinteisestä omaishoidosta. Se ei ole niinkään fyysistä auttamista, vaan keskusteluapua ja kodinhoitoa. Mielenterveyshäiriö voi pahimmillaan estää arjessa toimimisen ja johtaa siihen, ettei mielenterveyskuntoutuja poistu kotoaan tai kykene huolehtimaan itsestään.
Tutkimus oli laadullinen, ja sen tarkoitus oli kuvata sen työn määrää ja muotoja, jolla omainen auttaa mielenterveysongelmasta kärsivää läheistään. Lisäksi tarkoitus oli kuvata läheisen hoitamisen aiheuttamia vaikutuksia auttajan elämään. Työn tavoite on lisätä tietoa ja ymmärrystä siitä, kuinka paljon mielenterveyskuntoutujan omaiset tekevät työtä mielenterveyskuntoutujan puolesta.
Tavoite on myös tuottaa tutkimustietoa omaisten antamasta avusta OMA ry:n käyttöön. Tuloksista havaittiin, että omaiset auttoivat mielenterveyskuntoutujaa useimmiten päivittäin tai viikoittain. Apu oli enimmäkseen keskusteluapua, mutta myös kodinhoitoa ja arkipäivän asioiden hoitamista.
Omaiset kokivat avustamisen raskaana, ja osa omaisista oli uupumuksen vuoksi sairauslomalla. Mielenterveyskuntoutujan omaishoito kuormittaa omaista henkisesti hyvin paljon, ja jatkossa tulisi keksiä keinoja tukea mielenterveyskuntoutujan omaista työssään.
Mielenterveyskuntoutujan omaishoitajien antama apu eroaa perinteisestä omaishoidosta. Se ei ole niinkään fyysistä auttamista, vaan keskusteluapua ja kodinhoitoa. Mielenterveyshäiriö voi pahimmillaan estää arjessa toimimisen ja johtaa siihen, ettei mielenterveyskuntoutuja poistu kotoaan tai kykene huolehtimaan itsestään.
Tutkimus oli laadullinen, ja sen tarkoitus oli kuvata sen työn määrää ja muotoja, jolla omainen auttaa mielenterveysongelmasta kärsivää läheistään. Lisäksi tarkoitus oli kuvata läheisen hoitamisen aiheuttamia vaikutuksia auttajan elämään. Työn tavoite on lisätä tietoa ja ymmärrystä siitä, kuinka paljon mielenterveyskuntoutujan omaiset tekevät työtä mielenterveyskuntoutujan puolesta.
Tavoite on myös tuottaa tutkimustietoa omaisten antamasta avusta OMA ry:n käyttöön. Tuloksista havaittiin, että omaiset auttoivat mielenterveyskuntoutujaa useimmiten päivittäin tai viikoittain. Apu oli enimmäkseen keskusteluapua, mutta myös kodinhoitoa ja arkipäivän asioiden hoitamista.
Omaiset kokivat avustamisen raskaana, ja osa omaisista oli uupumuksen vuoksi sairauslomalla. Mielenterveyskuntoutujan omaishoito kuormittaa omaista henkisesti hyvin paljon, ja jatkossa tulisi keksiä keinoja tukea mielenterveyskuntoutujan omaista työssään.