Petukan tanssit: tanssikulttuuri Petäjäskosken Nuorisoseuralla
Suomalainen, Hilkka (2015)
Suomalainen, Hilkka
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602202460
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602202460
Tiivistelmä
Tutkin Petäjäskosken Nuorisoseura ry:n tanssitoimintaa ajalta 1960-1999. Tutkimus on etnografinen tutkimus ja sen tavoitteena on koota tietoa seuran tanssitoiminnasta ja -kulttuurista lähinnä tanssien järjestäjän näkökulmasta. Tarkoitus on selvittää, millaista tanssitoimintaa Petukassa oli ja millaista se oli verrattuna Suomen yleiseen tanssitilanteeseen.
Aluksi tutkimusaineistona oli seuran arkisto, avoimet haastattelut sekä oma, pitkäaikainen toimintani seuran hallinnossa ja tapahtumissa. Tutkimuksen edetessä käytin myös paikallislehti Pyhäjokiseudun arkistoa. Luokittelin seuran tanssitoiminnan kahdeksaan eri tyyppiin ja analysoin niitä. Tällaista tanssin tutkimusta on Suomessa tehty vähän, mutta vertailukohdiksi löytyivät Turun Uittamon ja Raision lavatansseista tehdyt pro gradu -tutkielmat. Lisäksi löytyi muutama kirja, joissa lava- ja seuratanssia käsiteltiin.
Petäjäskosken Nuorisoseuran tanssitoiminta noudatteli ajallisesti Suomen yleistä tanssitilannetta. 1960-luvun aktiivinen toiminta hiljeni 1970-luvun alussa. 1980-luvulla alkoi aktiivinen iltama- ja näytelmätoiminta niihin liittyvine tansseineen. Myös diskoja järjestettiin 1980-luvulla. Tanssitoiminta virisi uudelleen 1990-luvulla.
Muutama nuorten soittajien tanssiorkesteri on harjoitellut seuralla ja näin harjoituksissa mukana ollut kylän nuoriso tutustui tanssimusiikkiin oman mielimusiikkinsa rinnalla. Kylän nuoret aloittivat itse pienimuotoisen diskojen pidon seuralla ja toiminta laajeni siitä säännölliseksi diskotanssitoiminnaksi. Seura aloitti lähialueen tanssitoimijoiden kanssa tanssivuorojen järjestämisen, josta saatiin kustannussäästöjä.
Diskotoiminnalla nuoret osoittivat, että ovat aktiivisia toimijoita ja seura on antanut heille toimintaan hyvät puitteet. Tanssivuorojen järjestäminen oli uusi keino lisätä tanssien kannattavuutta ja Petukka nousi alueellaan merkittäväksi toimijaksi. Mielenkiintoista olisi jatkotutkimuksena poimia Pyhäjokiseutu-lehden arkistosta kaikki seuran tanssi-ilmoitukset. Myös vanhasta kirjanpitoaineistosta löytyy tansseissa käyneiden määrät ja orkestereiden hinnat. Näin seuran tanssitoiminnasta saisi vielä kattavamman kuvan.
Aluksi tutkimusaineistona oli seuran arkisto, avoimet haastattelut sekä oma, pitkäaikainen toimintani seuran hallinnossa ja tapahtumissa. Tutkimuksen edetessä käytin myös paikallislehti Pyhäjokiseudun arkistoa. Luokittelin seuran tanssitoiminnan kahdeksaan eri tyyppiin ja analysoin niitä. Tällaista tanssin tutkimusta on Suomessa tehty vähän, mutta vertailukohdiksi löytyivät Turun Uittamon ja Raision lavatansseista tehdyt pro gradu -tutkielmat. Lisäksi löytyi muutama kirja, joissa lava- ja seuratanssia käsiteltiin.
Petäjäskosken Nuorisoseuran tanssitoiminta noudatteli ajallisesti Suomen yleistä tanssitilannetta. 1960-luvun aktiivinen toiminta hiljeni 1970-luvun alussa. 1980-luvulla alkoi aktiivinen iltama- ja näytelmätoiminta niihin liittyvine tansseineen. Myös diskoja järjestettiin 1980-luvulla. Tanssitoiminta virisi uudelleen 1990-luvulla.
Muutama nuorten soittajien tanssiorkesteri on harjoitellut seuralla ja näin harjoituksissa mukana ollut kylän nuoriso tutustui tanssimusiikkiin oman mielimusiikkinsa rinnalla. Kylän nuoret aloittivat itse pienimuotoisen diskojen pidon seuralla ja toiminta laajeni siitä säännölliseksi diskotanssitoiminnaksi. Seura aloitti lähialueen tanssitoimijoiden kanssa tanssivuorojen järjestämisen, josta saatiin kustannussäästöjä.
Diskotoiminnalla nuoret osoittivat, että ovat aktiivisia toimijoita ja seura on antanut heille toimintaan hyvät puitteet. Tanssivuorojen järjestäminen oli uusi keino lisätä tanssien kannattavuutta ja Petukka nousi alueellaan merkittäväksi toimijaksi. Mielenkiintoista olisi jatkotutkimuksena poimia Pyhäjokiseutu-lehden arkistosta kaikki seuran tanssi-ilmoitukset. Myös vanhasta kirjanpitoaineistosta löytyy tansseissa käyneiden määrät ja orkestereiden hinnat. Näin seuran tanssitoiminnasta saisi vielä kattavamman kuvan.