Lapsi arjen toimijana : lapsen kuvaus kuntoutumista edistävästä arjesta

Abstract

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää lapsen toimijuutta vahvistavia tekijöitä lapsen kuntoutumisessa. Kehittämistyössä kuvataan lapsen toimijuutta lapselle merkityksellisissä arjen toiminnoissa sekä toimijuutta edistäviä ja rajoittavia tekijöitä. Kehittämistyö on osa LOOK-hankkeen 2014–2017 suunnitteluvaihetta (lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa ja lapsen edun arviointi). Hanke toteutuu yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun sekä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. Hanketta rahoittaa Kela.

Kehittämistyössä käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Kehittäjäkumppaneina toimivat lapset, jotka olivat iältään 5–10 vuotiaita ja he saavat Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Aineiston kerääminen toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensin lapsi läheisensä kanssa tuotti valokuvia lapselle merkityksellisistä arjen toiminnoista. Valokuvien pohjalta toteutettiin haastattelu lapsen leikkitilanteena. Teemahaastattelurunko rakennettiin Jyrki Jyrkämän (2007) toimijuuden kuuden ulottuvuuden - osata, haluta, tuntea, kyetä, voida ja täytyä - mukaisesti. Aineiston analysointi toteutettiin teoriaohjaavalla ja aineistolähtöisellä sisällön analyysillä.

Kehittämistyön tuotoksena rakentui kuvaus lapsen toimijuutta vahvistavista tekijöistä lapselle merkityksellisissä arjen toiminnoissa. Leikki ja pelaaminen ovat arjen merkittäviä toimintoja, jotka osoittautuivat myös toimijuutta edistäviksi tekijöiksi. Keskeistä oli lapsen mahdollisuus vaikuttaa leikin toteutumisen tapaan; leikkiä välillä läheisen kanssa, välillä yksin. Toimijuus ilmentyi myös konkreettisina arjen taitona, tietona tai oivalluksena kuten piirtämisenä, parkour temppuina tai oivalluksena uudesta väristä värien sekoittuessa piirustuspaperilla. Lapset kokivat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa vuorovaikutustilanteissa tekemällä ja toimintaa näyttämällä. Tunteet olivat niin leikeissä kuin arjessa yleensäkin aktiivisesti läsnä. Lapset nimesivät monia arjen asioita joista pitävät esimerkiksi kirjaimet, urheilu, musiikki ja lämmin vesi. Vaikeudet ja välttämättömyydet ilmenivät pääosin vain toiminnassa. Lapsen toimijuutta voidaan vahvistaa esimerkiksi parantamalla lapsen oman tahdon ilmaisua, apuvälineiden käytöllä, mieluisilla väreillä sekä nimeämällä lapsen tunteita. Toimijuuden edistämisessä keskeistä on myös vastavuoroinen vuorovaikutus lapsen ja aikuisen välillä sekä tietoteknisten laitteiden hyödyntäminen.

The purpose of this development study was to find out factors that reinforce child agency in rehabilitation. The study describes child agency in everyday activities that are meaningful to the child and factors that encourage or restrict child agency. This study is part of the LOOK project, which is funded by Kela.

This study was conducted by using a functional research approach with children between the ages of 5–10. Kela provides demanding medical rehabilitation for the children. Data for this study were collected in two phases. First the child and people close to him or her took photographs of everyday activities that are meaningful to the child. Then an interview based on these photographs was conducted as a play situation. The interview was con-structed using Jyrki Jyrkämä's (2007) six modalities of agency - know, want, feel, be able to, can and must. The data was analysed by using a content analysis.

The results showed that playing games was an essential activity in everyday life that the children wanted to do. Essential was that the child could have an influence on how the game was played. Agency could be seen in concrete everyday skills, knowledge and reali-zations. The children did not talk much about difficulties or necessities. The children felt that they could have an influence on interaction by doing, showing and acting. Child agency could be reinforced by improving the child's own will, by using auxiliary means and nice colours, and by naming the child's feelings. Reciprocal interaction in everyday activities and using computer technology are essential parts of encouraging agency.