Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Elektronisten nallien käyttöönotto Kylylahden kaivoksella

Koponen, Mikko (2016)

Avaa tiedosto
Koponen_Mikko.pdf (4.802Mt)
Lataukset: 


Koponen, Mikko
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603183349
Tiivistelmä
Boliden kylylahti oy:llä on maanalainen kaivos Polvijärven Kylylahdessa, jossa louhitaan vuosittain noin 650 000 tn malmia. Alueella on kaivoshistoriaa yli 100 vuotta ja siellä on toiminut vuosina 1914 - 1989 aikana 3 kupari-sinkki-kulta-nikkeli-koboltti kaivosta. Kylylahden kaivos aloitti tuotannon vuonna 2012, koko ajan kaivos haluaa etsiä keinoja työturvallisuuden kehittämiseen ja tuotannon tehostamiseen. Kaivoksella on ollut käytössä tähän asti Impulssi-nallit ja niiden rinnalla on elektronisia nalleja käytetty lähinnä suurien kansien räjäytyksissä. Elektronisten nallien käyttö vaatii oman laukaisujärjestelmän, jota Kylylahdessa ei ole ja ohjelmointi- ja räjäytyspalvelu on tähän asti ostettu toiselta yritykseltä. Opinnäytetyön tavoite oli tutkia voidaanko elektronisilla nalleilla tuotantolouhintaa suorittaa kustannustehokkaammin, työturvallisemmin ja onko järkevää investoida omaan laukaisujärjestelmään.

Opinnäytetyössä tutkittiin millaisia vaikutuksia impulssi- ja elektronisilla nalleilla on lastaustehokkuuteen, tärinöihin ja louhosreikien auki pysyvyyteen. Skannaustulosten perusteella arvioitiin onko louhinnoissa nallityypeillä vaikutusta malmitappioihin tai ylilouhintaan. Työssä tutkittiin myös saadaanko elektronisten nallien kalliita laite-ja nallikus-tannuksia suhteessa impulssinalleihin kompensoitua suurempien kertaräjäytysten avulla, jos jätetään joitain työvai-heita pois.

Tutkimuksissa huomattiin, että nallityypistä riippumatta tärinämittauksissa ja skannaustuloksissa ei ollut suuria eroja. Tärinät olivat kaivoksessa vähäisiä ja louhintajälki suurimmaksi osaksi hyvää skannaustulosten perusteella, suurimmat poikkeamat johtuivat kallion ominaisuuksista. Lastaustehokkuutta elektronisilla nalleilla saatiin lisättyä pienemmän raekoon ansioista ja suurempien räjäytysten jälkeen kiveä oli lastattavaksi useaksi päiväksi ilman että lastaukseen tulisi katkoksia. Louhoksella työvaiheet vähenevät noin 3 - 4 kertaisesti elektronisilla nalleilla suoritet-tavien suurempien räjäytysten johdosta; vähentyneet työvaiheet kompensoivat elektronisten nallien kalliimpia kap-palehintoja. Tutkimuksen perusteella oman laukaisujärjestelmän ostaminen maksaisi itsensä takaisin alle vuodessa.

Tulosten perusteella elektronisten nallien käyttö impulssinallien rinnalla on järkevää. Elektronisten nallien käyttö olisi tarpeellista suurien kansien räjäytyksissä, haastavissa louhintakohteissa sekä suurissa tuotantolouhinnoissa. Impulssinallien käyttö olisi edelleen kustannustehokkaampaa suurimmassa osassa tuotantoa. Oman elektronisen laukaisujärjestelmän ostaminen olisi myös taloudellisesti järkevää.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste