Lähiesimies näyttöön perustuvan toiminnan implementoinnin johtajana

Abstract

Kansallisia näyttöön perustuvia toimintamalleja on pyritty implementoimaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä siinä kuitenkaan onnistumatta. Kirjallisuuden perusteella voidaan todeta lähiesimiehellä olevan suuri vaikutus näyttöön perustuvan toiminnan onnistuneeseen implementointiin. Jotta näyttöön perustuvat toiminnat saadaan onnistuneesti otettua yksiköissä käyttöön, täytyy niiden implementointia johtaa. Näyttöön perustuvan toiminnan implementoinnin johtaminen on jaettu neljään osa-alueeseen; näyttöön perustuvan toiminnan tunteminen, implementoinnin ennakointi, alaisten tukeminen ja pitkäjänteinen implementointi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HYKS sairaanhoitoalueen osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien näyttöön perustuvan toiminnan implementoinnin johtamista heidän itsensä arvioimana. Tarkasteluun otettiin myös vastaajien taustamuuttujien yhteys implementoinnin johtamiseen. Saatujen tulosten avulla kartoitettiin myös heidän koulutustarvettaan näyttöön perustuvan toiminnan johtamisesta. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen kyselyn avulla, jossa käytettiin Implementation Leadership Scale mittaria ja se analysoitiin määrällisillä analyysimenetelmillä. Tutkimuksen tuloksista voitiin päätellä lähiesimiesten tuntevan näyttöön perustuvan toiminnan käsitteen hyvin. Kiistatta voitiin myös todeta heidän tukevan työntekijöitään näyttöön perustuvan toiminnan käytössä ja uusien toimintamallien implementoinnissa. Lähiesimiehet olivat myös pitkäjänteisiä implementoinnin johtajia. Suurimmat ongelmat näyttöön perustuvan toiminnan implementoinnin johtamisessa esiintyivät implementoinnin ennakoinnin puutteellisuudessa. Tutkimustulosten perusteella tulee jatkossa kiinnittää huomiota näyttöön perustuvan toiminnan implementoinnin ennakointiin työyksiköissä, jotta työyhteisöön saataisiin luotua selkeät standardit implementoinnin etenemiselle. Implementoinnin koulutusta tulee suunnata erityisesti opistotason koulutuksen saaneille lähiesimiehille. Jatkossa myös alaistaitojen osuutta uusien toimintamallien käyttöön otossa tulisi korostaa.

Hospital District of Helsinki and Uusimaa has been implementing new nationwide evidence based practice programs without success. According to literature nurse leaders have a large impact on implementing evidence based practice successfully. Strong leadership is important in the implementation of EBP into everyday work. The leadership in EBP Implementation is divided into; Knowledgeable Leadership, Proactive Leadership, Supportive Leadership and Perseverant Leadership.

The aim for this study was to view the nurse leaders’ evidence based practice leadership skills in Helsinki University Hospital as they selfestimate it. The correlation with respondents’ background variables and implementation leadership skills were also examined. The results were also used for recognizing the respondents’ need for further education. The data was collected by a survey with implementation leadership scale and it was analyzed with quantitative analyze methods.

According to the results nurse leaders are familiar with the concept of evidence based practice. It was also indisputable that they were supportive of their employees and were perseverant in the process of evidence based practice implementation. The biggest problems in the implementation of evidence based practice occurred in lack of proactive leadership.

Based on the research findings, attention should be paid to proactive leadership in evidence based practice anticipation in the work units. Clear standards should be created for the implementation of evidence based practice. Further education about evidence based practice implementation should be targeted specifically to nurse leaders with nursing education obtained before the introduction of bachelor´s education. Also employee skills in future implementation of evidence based practice should be emphasized.