Kohti itsenäistä elämää - ammatillisen ohjauksen merkitys nuoren itsenäistymisessä

Abstract

Nuoren tuottamaa tietoa ei pidä pitää tärkeänä vain nuoren oikeuksien toteutumisen kannalta, vaan myös siksi, että nuoren tuottama tieto on aidosti merkityksellistä. Ainoastaan nuori itse voi kuvata todellisuuttaan sellaisena, kuin se hänelle näyttäytyy. Aktiivisen roolinsa kautta nuoresta tulee osallinen ja aito toimija omassa asiassaan, ei vain passiivinen suojelun kohde (Hessle 1997, 258). Lapsen kokemus saamastaan ohjauksesta sijaishuollossa on vähän tunnettu alue. Tutkimus on tehty Kainuussa toimivalle lastensuojelun sijaishuoltoa tarjoavalle yritykselle, jossa toimii erillinen itsenäistymisyksikkö. Koska kokemus on aina yksilöllinen, nuoren kertomat kokemukset tuovat esiin nuoren äänen ja tarjoavat itsenäistymisyksikölle tukea ohjaustyön kehittämiseen. Tutkimuksen tarkoitus on kertoa nuorten kokemuksia saamastaan ohjauksesta itsenäistymisyksikössä. Tavoitteena on myös ammatillinen kasvu ja oppimistavoitteet. Tutkimustehtävä on: Millaisia kokemuksia nuorilla on ammatillisen ohjauksen merkityksestä itsenäistymisessä? Tutkimus on laadullinen haastattelututkimus. Tietoperusta koostuu tutkimuskirjallisuudesta sekä sosiaalialan, erityisesti lastensuojeluun liittyvästä kirjallisuudesta sekä tutkimuksesta. Aineisto on koottu yksilöteemahaastattelulla. Tuloksissa vahvistui kuvaus ohjaussuhteen merkityksestä nuoren arkeen sekä sijaishuollossa että jälkihuollossa. Onnistuneen ohjaussuhteen perustana on luottamus. Nuorista välittäminen sellaisenaan kuin he ovat, antaa nuorille itselleen positiivisen kokemuksen ja mahdollisuuden rakentaa myönteistä mielikuvaa heistä itsestään. Työntekijän ohjauksellinen tuki nuoren koulunkäyntiin ja opiskeluun on nuorten mielestä auttanut heitä opintojen edetessä. Nuorten yksilöllinen vapaa-ajan harrastusten huomiointi sekä motivointi mielekkääseen tekemiseen arjessa ohjaajan kanssa saa myönteistä palautetta nuorilta. Nuorten antama palaute on työyhteisölle merkittävää työkäytäntöjen tarkistamisen ja kehittämisen osalta. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että tärkeää on itsenäistymissuunnitelman läpinäkyvyys ja suunnitelman tekemiseen yhdessä nuoren kanssa tulisi käyttää enemmän aikaa.