Mitä, miksi ja miten? : Kirjastoammattilaisten lukutottumuksista

Abstract

Opinnäytetyön otsikkona on Mitä, miksi ja miten? Kirjastoammattilaisten lukutottumuksista. Työn aiheina ovat lukeminen ja kirjastoammattilaisten lukutottumukset. Työssä selvitettiin suomalaisten kirjastoammattilaisten lukutottumuksia ja näkökulmia kirjallisuuden lukemiseen sekä henkilö-kohtaisista että ammatillisista näkökulmista. Tutkimuskysymyksiin mitä, miksi ja miten haettiin vastauksia Webropol-kyselyohjelmalla luodun kyselyn kautta. Kyselyyn vastasi 51 suomalaista kirjastoammattilaista. Kvantitatiivisilla kysymyksillä kartoitettiin muun muassa luettua kirjallisuut-ta ja lukemiseen käytettyä aikaa. Kvalitatiivisissa kysymyksissä haettiin muun muassa vastaa-jien mielipiteitä siitä, pitääkö kirjastoammattilaisten lukea ja tuntea kaunokirjallisuutta.

Kyselyn tuloksia vertailtiin samankaltaiseen vuonna 2013 Ruotsissa tehtyyn Bibliotekariers läs-vanor: hur, vad och varför -tutkimukseen. Vertailun tarkoituksena oli selvittää, ovatko suomalais-ten ja ruotsalaisten kirjastoammattilaisten näkemykset yhteneväisiä. Tämän lisäksi selvitettiin suomalaisten kirjastoammattilaisten henkilökohtaisia näkökulmia lukemiseen.

Vertailututkimus määritteli pitkälti, millaisia kysymyksiä kyselylomakkeeseen valittiin. Opinnäyte-työn monistrateginen tutkimusmenetelmä määrittyi vertailututkimuksen ja opinnäytetyön luonteen perusteella. Lukemista tarkasteltiin ennemmin ilmiönä kuin ratkaistavana ongelmana opinnäyte-työn tietoperustassa ja sen avoimissa kysymyksissä, joten laadullisten tutkimusmenetelmien käyttö oli perusteltua. Opinnäytetyön tietoperusta rakentuu lukemisilmiön teoreettiseen esittelyyn ja sen ymmärtämiseen, sekä kirjastonhoitajuuden ja kaunokirjallisuuden suhteen määrittelyyn.

Opinnäytetyössä toteutetun kyselyn avulla selvisi, että kyselyihin osallistuneiden ruotsalaisten ja suomalaisten kirjastoammattilaisten lukutottumusten ja näkemysten välillä ei ollut merkittäviä eroja. Vertailtujen kirjallisuuden genrejen osalta löydetyt erot olivat vähäisiä, ja ajatukset lukemi-sen tärkeydestä ja siitä saaduista hyödyistä olivat hyvin yhteneväisiä. Vaikka kyselyn otanta oli pieni, vastausten avulla saatiin silti hyvä peruskäsitys kirjastoammattilaisten lukutapojen kirjosta ja siitä, miten lukemisen ajatellaan vaikuttavan lukijaansa. Työn tilaajana toimi Fiktioryhmä, joka on yksi Suomen kirjastoseuran työryhmistä.

The title of this thesis is: What, why and how? About librarians’ reading habits. The thesis aims to answer following questions: why and how people read literature and what, why and how librari-ans read literature. The aim was to find out Finnish librarians’ reading habits and their opinions about reading from their personal and professional point of views. Thesis was commissioned by Fiction Group of Finnish Library Association.

The survey was created with the survey program Webropol. In total, 51 librarians answered the survey. Quantitative questions were used to map what genres librarians read either for their work or for themselves. Qualitative questions were used to find out if the respondents think that librari-ans should read or know literature and why.

The results of the survey were compared to a similar research Bibliotekariers läsvanor: hur, vad och varför? that was made in Sweden in 2013. The purpose of comparing was to find out if there were convergent opinions between Swedish and Finnish librarians who took the survey. Another purpose was to find out the Finnish librarians’ opinions about reading.

The Swedish research defined what kinds of questions were chosen to the survey. In the thesis, I used both qualitative and quantitative research methods. The research methods were chosen mainly because of the nature of the research used as comparison. In the theory basis, reading was observed as a phenomenon instead of as a problem, which is why qualitative methods were used. In the theory basis, I focus on why and how people read literature and what reading and literature mean for a librarian and librarianship.

The conclusions were that there were no significant difference between the opinions of Swedish and Finnish respondents. There were some differences in the genre-questions, but they were minor. Thoughts about the importance of reading and the benefits of reading were consistent be-tween the two respondent groups. Even though the test group was small, the survey gave a good basic impression about librarians’ reading habits, and what kind of an effect reading has on a reader.