Perhehoidon kirjaaminen : Tarve ja todellisuus
Savolainen, Annikki; Häkkinen, Kirsti (2016)
Savolainen, Annikki
Häkkinen, Kirsti
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604104095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604104095
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten sijoitettujen lasten perhehoidossa kirjaamisella voidaan vaikuttaa sijoituksen on-nistumiseen ja kehittää sijoitusprosessin kulkua. Tarkoituksena oli tuoda näkyväksi kirjaamiskokeiluun osallistunei-den sijaisvanhempien ja lastensuojelun työntekijöiden kokemuksia ja sen aikana heränneitä ajatuksia. Tavoite oli selvittää, voidaanko kirjaamalla parantaa sijoitetun lapsen osallisuutta ja tiedonkulkua toimijoiden välillä, sekä miten kirjaaminen vaikuttaa sijaisvanhempien ammattitaidon kehittymiseen ja yhteiskunnalliseen arvostukseen. Työn toimeksiantajana oli Itä-Savon sosiaalialan osaamiskeskus ISO, jonka hallinnoimassa Perho-hankkeessa kokeiltavana ollut sovellus oli laadittu.
Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin puolistrukturoituna yksilö- ja ryhmähaastatteluna. Haastateltavat olivat kirjaamiskokeiluun osallistuneita sijaisvanhempia, kunnan sosiaalityöntekijöitä sekä lastensuojelun perhehoitoyksiköiden työntekijöitä Mikkelin ja Kuopion alueelta. Sijaisvanhemmista viisi antoi haastattelun, kunnan sosiaalityöntekijöitä oli yksi ja neljä työskenteli perhehoitoyksiköissä Mikkelissä ja Siilinjärvellä. Heidät oli valittu Perho-hankkeen toimesta ja osa työntekijöistä oli ollut mukana jo sovelluksen kehittämistyössä. Kvalitatiivinen tutkimus menetelmänä soveltui hyvin rajatulle tutkimusjoukolle, jolla uskottiin olevan runsaasti tietoa tutkittavasta asiasta. Haastattelun avulla saatiin arvokasta kokemustietoa kirjaamisesta.
Tutkimuksen mukaan kirjaamisella voidaan parantaa yhteistyötä sijaisvanhempien ja lastensuojelun työntekijöiden välillä, koska sovellukseen kirjaaminen ei ole sidottu aikatauluihin. Tietoa siirtyy monelle toimijalle yhdellä kirjauksella, jolloin kaikilla osapuolilla on käytössään ajantasainen tieto sijoitetusta lapsesta ja sijaisperheen tilanteesta. Lapsen mukaan ottamista kirjaamiseen pidettiin tärkeänä, jotta lapsen oma ääni tulee kuulluksi. Biologisten vanhempien rooli ja lapsen yhteydenpito hänelle läheisiin nousi vahvasti esillle. Heidän tukemisekseen osapuolet toivoivat lisää tukea etenkin sosiaalityöntekijöiden taholta, ettei se jää sijaisvanhempien varaan. Kirjaamisen koettiin jäsentävän omaa työtä ja tuovan siihen suunnitelmallisuutta ja ammatillista otetta. Kirjaamiseen toivottiin kuitenkin koulutusta, jotta se on yhdenmukaista ja keskittyisi olennaisiin asioihin. Ammatillisuuden myötä myös yhteiskunnallisen arvostuksen toivottiin parantuvan. Työstä maksettavat palkkiot ja korvaukset nähtiin liian pieninä suhteessa sijaisvanhempien tekemän työn vaatimuksiin.
Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että perhehoitotyön kirjaamiseen on selkeä tarve. Samalla se toi esille sijaisvanhemmuuden haasteita, jotka vaativat ratkaisuja ja toimenpiteitä. Hyvän ja onnistuneen sijoituksen edellytyksiä voidaan parantaa ottamalla huomioon tutkimustuloksista esille nousseita seikkoja. Palaute sovelluksesta auttaa sen jatkokehittelyssä, jotta siitä saadaan luotua käyttäjiä mahdollisimman hyvin palveleva versio.
Avainsanat
lastensuojelu,
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten sijoitettujen lasten perhehoidossa kirjaamisella voidaan vaikuttaa sijoituksen on-nistumiseen ja kehittää sijoitusprosessin kulkua. Tarkoituksena oli tuoda näkyväksi kirjaamiskokeiluun osallistunei-den sijaisvanhempien ja lastensuojelun työntekijöiden kokemuksia ja sen aikana heränneitä ajatuksia. Tavoite oli selvittää, voidaanko kirjaamalla parantaa sijoitetun lapsen osallisuutta ja tiedonkulkua toimijoiden välillä, sekä miten kirjaaminen vaikuttaa sijaisvanhempien ammattitaidon kehittymiseen ja yhteiskunnalliseen arvostukseen. Työn toimeksiantajana oli Itä-Savon sosiaalialan osaamiskeskus ISO, jonka hallinnoimassa Perho-hankkeessa kokeiltavana ollut sovellus oli laadittu.
Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin puolistrukturoituna yksilö- ja ryhmähaastatteluna. Haastateltavat olivat kirjaamiskokeiluun osallistuneita sijaisvanhempia, kunnan sosiaalityöntekijöitä sekä lastensuojelun perhehoitoyksiköiden työntekijöitä Mikkelin ja Kuopion alueelta. Sijaisvanhemmista viisi antoi haastattelun, kunnan sosiaalityöntekijöitä oli yksi ja neljä työskenteli perhehoitoyksiköissä Mikkelissä ja Siilinjärvellä. Heidät oli valittu Perho-hankkeen toimesta ja osa työntekijöistä oli ollut mukana jo sovelluksen kehittämistyössä. Kvalitatiivinen tutkimus menetelmänä soveltui hyvin rajatulle tutkimusjoukolle, jolla uskottiin olevan runsaasti tietoa tutkittavasta asiasta. Haastattelun avulla saatiin arvokasta kokemustietoa kirjaamisesta.
Tutkimuksen mukaan kirjaamisella voidaan parantaa yhteistyötä sijaisvanhempien ja lastensuojelun työntekijöiden välillä, koska sovellukseen kirjaaminen ei ole sidottu aikatauluihin. Tietoa siirtyy monelle toimijalle yhdellä kirjauksella, jolloin kaikilla osapuolilla on käytössään ajantasainen tieto sijoitetusta lapsesta ja sijaisperheen tilanteesta. Lapsen mukaan ottamista kirjaamiseen pidettiin tärkeänä, jotta lapsen oma ääni tulee kuulluksi. Biologisten vanhempien rooli ja lapsen yhteydenpito hänelle läheisiin nousi vahvasti esillle. Heidän tukemisekseen osapuolet toivoivat lisää tukea etenkin sosiaalityöntekijöiden taholta, ettei se jää sijaisvanhempien varaan. Kirjaamisen koettiin jäsentävän omaa työtä ja tuovan siihen suunnitelmallisuutta ja ammatillista otetta. Kirjaamiseen toivottiin kuitenkin koulutusta, jotta se on yhdenmukaista ja keskittyisi olennaisiin asioihin. Ammatillisuuden myötä myös yhteiskunnallisen arvostuksen toivottiin parantuvan. Työstä maksettavat palkkiot ja korvaukset nähtiin liian pieninä suhteessa sijaisvanhempien tekemän työn vaatimuksiin.
Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että perhehoitotyön kirjaamiseen on selkeä tarve. Samalla se toi esille sijaisvanhemmuuden haasteita, jotka vaativat ratkaisuja ja toimenpiteitä. Hyvän ja onnistuneen sijoituksen edellytyksiä voidaan parantaa ottamalla huomioon tutkimustuloksista esille nousseita seikkoja. Palaute sovelluksesta auttaa sen jatkokehittelyssä, jotta siitä saadaan luotua käyttäjiä mahdollisimman hyvin palveleva versio.
Avainsanat
lastensuojelu,