Metsätalousmaiden kulttuuriperintöinventointien paikkatiedon visualisointi

Abstract

Vuosina 2009-2015 toteutetuissa kulttuuriperintöinventoinneissa Metsähallituksen hallinnoimilta metsätalousmailta löydettiin yli 10 000 kulttuuriperintökohdetta. Inventoitu alue on noin neljä miljoonaa hehtaaria. Vuosittain metsiä inventoi kymmenen arkeologin vetämää tiimiä. Lopputyössäni esittelen inventoinnin tuloksia tuottamalla visualisointeja kerätystä paikkatiedosta.

Inventointi oli osa Kansallinen Metsäohjelma 2015 -hanketta, ja sen tarkoituksena oli kartoittaa monipuolisesti metsäalueiden kulttuuriperintöä. Kulttuuriperintöinventoinneissa pyrittiin huomioimaan sekä lakisääteisesti suojellut muinaisjäännökset ja rakennusperintökohteet että muut nuoremmat kulttuuriperintökohteet. Inventoinnissa dokumentoitiin metsäalueiden kulttuurihistoriaa aina kivikaudelta 1960-luvulle saakka. Hankkeen tarkoitus oli edistää metsien kestävää käyttöä ja kulttuuriperintökohteiden säilymistä.

Osoittaakseni inventointien tuloksia laadin neljä teemakarttaa. Tarkastelin kulttuuriperintökohteiden alueellista levintää ja levintätiheyttä metsätiimien (Metsätalouden alueelliset yksiköt) välillä. Lisäksi laadin diagrammikartan osoittamaan inventointien aiheuttamaa muutosta alueiden muinaisjäännöskannassa. Neljännessä kartassa esitän mesoliittiselle kivikaudelle ajoitettujen kohteiden levintää ja radiohiiliajoitusten tuloksia. Teemakartat on laadittu Arc-Map 10.0 -ohjelmalla, ja ne on julkaistu hankkeen loppujulkaisussa.

Teemakarttojen avulla pystyin osoittamaan eroja kulttuuriperintökohteiden alueellisessa levinnässä. Määrällisesti eniten kohteita löytyi Pohjois-Suomesta ja Kainuusta. Näillä alueilla sijaitsee myös suuri osa valtion omistamasta metsätalousmaasta. Kohteiden esiintymistiheys taas oli suurempaa Etelä-Suomessa ja Kainuussa kuin maamme pohjoisemmassa osassa. Inventoiduilta alueilta löydettiin runsaasti ennestään tuntemattomia muinaisjäännöskohteita, jotka ajoittuvat pääasiassa historialliselle ajalle. Muinaisjäännöskannan kasvu oli aiemmin tunnettujen kohteiden määrään verrattuna voimakkainta Etelä-Suomessa ja osassa Kainuuta. Hyvien visualisointitapojen hyödyntäminen auttoi tavoitellun viestin välittämistä ja hankkeen tuloksellisuuden korostamista.

The aim of this thesis was to visualize the spatial data collected in the cultural heritage surveys done as a part of National Forest Program conducted in state owned and managed forests between 2009 and 2015. The survey covered over 10 000 sites.

In order to show the results of the surveys, four thematic maps were created of the collected spatial data for the sake of visualization. In the first two maps, the spatial distribution and density of the heritage sites is compared between administrative forest units, owned and managed by the state. The third map is a thematic map with charts to visualize the dramatic change in the total amount of known archaeological remains before and after the surveys. The fourth map is a thematic map showing the distribution of sites dated to Mesolithic Stone Age. All maps were published in the final report of the cultural heritage survey project.

The maps showed that the sites were not distributed evenly. The amount of archaeological sites in the surveyed area increased from 1113 to 2728 in total. The use of the principles of good cartographic representation communicate the results and significance of the surveys effectively.