Gastroskopianäytteiden Giemsa-värjäyksen optimointi ja näytelasien skannaus

Abstract

Yksi bioanalytiikan erikoisaloista on kliininen histologia ja sytologia. Tämän opinnäytetyön aiheena on ”Gastrosko-pianäytteiden Giemsa-värjäyksen optimointi ja näytelasien skannaus”. Histologialla tarkoitetaan kudosoppia ja histologisessa prosessissa kudosnäyte käsitellään eri työvaiheiden avulla valomikroskooppista tutkimusta varten. Gastroskopian yhteydessä otetuista koepaloista voidaan etsiä helikobakteereita, jotka elävät mahalaukun limakalvolla. Giemsa-värjäys on yleisimmin käytetty värjäys helikobakteereiden toteamisessa gastroskopianäytteistä. Yksi digitaalisen patologian sovelluksista on lasiskanneri, jolla kudosnäyte voidaan skannata näytelasilta digitaaliseen muotoon.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli eri Giemsa-värjäyksen variaatioita vertailemalla löytää optimaalisin värjäysvariaatio helikobakteereiden osoittamiseen gastroskopianäytteistä. Vertailussa mukana oli Merckin ja Reagenan Giemsa-värjäysreagenssit. Työn lähtökohtana oli vertailla neljää eri Giemsa-värjäyksen variaatiota, jotka nimettiin A-D -värjäyksiksi sekä kehittää niiden pohjalta optimaalinen Giemsa-värjäysohje helikobakteereille. Tavoitteena oli optimoidun Giemsa-värjäyksen avulla parantaa helikobakteereiden löytymistä gastroskopianäytteistä ja sen myötä helpottaa patologien työtä. Lisäksi tavoitteena oli kehittää omaa ammatillista osaamista.

Värjäyksiä vertailtiin kolmella värjäyskierroksella. Alustava arvio värjäyksistä tehtiin yhdessä sairaalasolubiologin kanssa, mutta tarkempi arvio värjäysten onnistumisesta pyydettiin kirjallisen kyselylomakkeen muodossa patologeilta ja sairaalasolubiologeilta. Kyselylomakkeessa arvioijat pisteyttivät värjäykset yleisen värjäytyvyyden ja helikobakteereiden värjäytyvyyden perusteella. Lisäksi heillä oli mahdollisuus antaa sanalliset arviot värjäyksistä. Pisteytysten keskiarvoihin ja sanallisiin arvioihin perustuen valittiin paras eli optimaalisin Giemsa-värjäys helikobakteereille. Parhaaksi värjäykseksi valikoitui toisen värjäyskierroksen A-värjäys, joka toteuttiin Merckin Giemsa -värjäysreagenssilla.

Opinnäytetyö on toiminnallinen kehittämistyö, jonka toimeksiantajana on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin patologian yksikkö. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena patologian yksikkö saa käyttöönsä optimoidun Giemsa-värjäysohjeen helikobakteereiden osoittamiseksi. Jatkotutkimuksena opinnäytetyölle voisi olla Reagenan Giemsa-värjäysreagenssin optimointi helikobakteereille.

One of the special fields in biomedical laboratory science is clinical histology and cytology. The subject of this thesis is optimization of Giemsa staining for gastroscopy tissue samples and slide scanning. In the histological process the biopsy is prepared for optical microscope research by different work stages. Biopsies taken during gastroscopy can be searched for helicobacter that live on the mucosa of stomach. Giemsa staining is the most commonly used staining method for diagnosing helicobacter from gastroscopy tissue samples. One of the applications of digital pathology is slide scanner by which the tissue sample can be scanned into digital form.

The purpose of this thesis was to compare different variations of Giemsa staining for diagnosing helicobacter in gastroscopy tissue samples. The staining reagents of Merck and Reagena were compared and the objective was to find the optimal Giemsa staining for diagnosing helicobacter and putting that into use at the Department of Pathology. The baseline of this thesis was to compare four different variations of Giemsa staining that were named A-D stainings and from that basis to create an optimized Giemsa staining guideline for helicobacter. The aim was also to facilitate the work of pathologists and develop our own professional skills.

The stainings were compared on three different staining rounds. The preliminary estimate of the stainings was done together with cellular biologist but the more precise assessment of the success of the stainings was done by a questionnaire that the pathologists and cellular biologists answered. In the questionnaire the critics evaluated the stainings by the general staining and the staining of helicobacter. They also had a chance to give oral assessments of the stainings. Based on the mean of the evaluation points and oral assessments the best and so the most optimal way to stain the helicobacter was chosen which was the Giemsa staining. The best staining was the A staining of the second staining round that was executed by the Merck’s Giemsa staining reagent.

This thesis is a practice-based development paper commissioned by the Department of Pathology of Central Finland Health Care District. The outcome of this practice-based thesis is an optimized Giemsa staining guideline for diagnosing helicobacter for the Department of Pathology. An extended research regarding this thesis could be optimizing the Reagena’s Giemsa staining reagent for the helicobacter.