Työ, työyhteisöt ja johtaminen - työhyvinvoinnin kulmakivet
Kinnunen, Toni (2016)
Kinnunen, Toni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604134261
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604134261
Tiivistelmä
Tulevaisuuden kehityssuuntana on ikääntyvän väestön määrän kasvaminen ja työssä käyvien osuuden vähentyminen. Voidaan ajatella, että työssä jaksaminen ja työhyvinvointi tulevat tulevaisuudessa yhä ajankohtaisemmiksi teemoiksi.
Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat erään Etelä-Suomen kunnan kotihoidon työntekijät. Tarkoituksena oli kuvata kohdeorganisaation työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi kuvattiin yksittäisen työntekijän kokemuksia vaikutusmahdollisuuksistaan työpaikan asioihin sekä sitä miten työyhteisö ja johtaminen vaikuttavat työntekijöiden työhyvinvointiin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää miten työhyvinvointia voisi edistää kohdeorganisaatiossa.
Kysely kohdistettiin viiteen kotihoidon yksikköön, jotka valittiin työelämäyhteistyökumppanin kanssa. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Kysely kohdistettiin 123 työntekijälle, joista 26 lomaketta palautui. Lomakkeen avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Strukturoiduissa kysymyksissä laskettiin havaintoarvojen määriä.
Työntekijät kokivat työhyvinvointinsa hyväksi. Työhyvinvointiin yhdistettiin työhön, työyhteisöön ja johtamiseen liittyvät asiat sekä oma vapaa-aika. Vastaajat kokivat voivansa vaikuttaa muun muassa asiakastyöhön liittyviin asioihin. Osa vastaajista toivoi kuitenkin, että voisi vaikuttaa enemmän työpaikan asioihin. Työyhteisöllä oli suuri vaikutus työntekijöiden työhyvinvointiin. Vastaajat toivoivat tiedonkulun parantamista työyhteisössä. Myös johtamisen nähtiin vaikuttavan työhyvinvointiin. Lähiesimiehet tukivat työntekijöitä hyvin. Kehityskeskusteluja ei ollut käyty kaikkien työntekijöiden kanssa. Johtoryhmän merkitys työhyvinvointitoiminnassa oli osalle vastaajista epäselvä. Muun muassa käytännön työn ymmärtäminen ja resursseista päättäminen nähtiin johtoryhmän tehtäviksi.
Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat erään Etelä-Suomen kunnan kotihoidon työntekijät. Tarkoituksena oli kuvata kohdeorganisaation työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi kuvattiin yksittäisen työntekijän kokemuksia vaikutusmahdollisuuksistaan työpaikan asioihin sekä sitä miten työyhteisö ja johtaminen vaikuttavat työntekijöiden työhyvinvointiin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää miten työhyvinvointia voisi edistää kohdeorganisaatiossa.
Kysely kohdistettiin viiteen kotihoidon yksikköön, jotka valittiin työelämäyhteistyökumppanin kanssa. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Kysely kohdistettiin 123 työntekijälle, joista 26 lomaketta palautui. Lomakkeen avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Strukturoiduissa kysymyksissä laskettiin havaintoarvojen määriä.
Työntekijät kokivat työhyvinvointinsa hyväksi. Työhyvinvointiin yhdistettiin työhön, työyhteisöön ja johtamiseen liittyvät asiat sekä oma vapaa-aika. Vastaajat kokivat voivansa vaikuttaa muun muassa asiakastyöhön liittyviin asioihin. Osa vastaajista toivoi kuitenkin, että voisi vaikuttaa enemmän työpaikan asioihin. Työyhteisöllä oli suuri vaikutus työntekijöiden työhyvinvointiin. Vastaajat toivoivat tiedonkulun parantamista työyhteisössä. Myös johtamisen nähtiin vaikuttavan työhyvinvointiin. Lähiesimiehet tukivat työntekijöitä hyvin. Kehityskeskusteluja ei ollut käyty kaikkien työntekijöiden kanssa. Johtoryhmän merkitys työhyvinvointitoiminnassa oli osalle vastaajista epäselvä. Muun muassa käytännön työn ymmärtäminen ja resursseista päättäminen nähtiin johtoryhmän tehtäviksi.