Miksi datajournalismista tulisi (Suomessakin) kiinnostua

Abstract

Tämä tutkielma pyrkii perustelemaan, miksi datajournalismista tulisi Suomessakin kiinnostua. Datan analyyttinen käyttäminen journalismin tekemiseen on Suomessa tiettävästi kahden kauppa: vain Yle ja Helsingin Sanomat tekevät datajournalismia rutiininomaisesti. Maailmalla ja erityisesti Yhdysvalloissa datajournalismilla on pitkät perinteet: vastaavia työmenetelmiä on käytetty jo 1800-luvulla osana tutkivaa journalismia. Tuolloin sitä vain ei kutsuttu datajournalismiksi, eikä sitä pitäisi kutsua datajournalismiksi tänäkään päivänä.

Tämän tutkielman tarkoitus on paitsi esittää vahvoja perusteluja, miksi datan käyttämisestä tulisi toimituksissa kiinnostua, myös selittää, miksi koko datajournalismin termistä tulisi luopua. Siinä missä tietokoneavusteinen journalismi on kuulostanut hassulta viimeistään 1990-luvun lopulta lähtien, on datajournalismista puhuminen tänä avoimen datan ja loputtoman informaation aikakautena turhaa. Datan kerääminen, analysoiminen ja esittäminen tulisi olla ihan kaikenlaisen journalismin kulmakivi, eikä eriytynyt journalismin osa-alue. Muun muassa näille väitteille esitetään tämän tutkielman sivuilla perusteluja.

Tutkielmassa käsitellään laajasti datan journalistista käyttämistä koskevaa kirjallisuutta, artikkeleita ja raportteja niin Suomesta kuin muualta maailmalta. Lisäksi on haastateltu datajournalistisia työmenetelmiä vakituisesti käyttäviä toimittajia Suomesta, Ruotsista ja Englannista. Tämän aineiston pohjalta etsitään perusteluja, miksi datan käyttäminen journalismissa kannattaa. Useiden juttuesimerkkien ohella tehdään tarkempi katsaus Miami Heraldin Pulitzerilla palkittuun Hurrikaani Andrew'ta käsittelevään juttuun vuodelta 1992. Se on yhä tänä päivänä, lähes neljännesvuosisata ilmestymisensä jälkeen erinomainen esimerkki data-analyysin ja perinteisen tutkivan journalismin yhdistämisestä.

Lopuksi käsitellään joulukuussa 2015 tehtyä kyselytutkimusta, johon vastasi yhdeksän suomalaista maakuntalehteä. Tutkimuksella kartoitettiin datajournalististen työmenetelmien yleisyyttä maakuntalehdistössä. Tuloksista kävi ilmi, että toimituksissa on selvää kysyntää datajournalismille, mutta taitoa ja aikaa kehittää näitä työmenetelmiä puuttuu.

This thesis is trying to answer why newsrooms – in Finland as well – should be interested in data journalism techniques. The term 'data journalism' was coined and brought into a more common discourse in the end of the first decade of the 21st century. As we are well into the second, it is timely for a study like this to take place.

The purpose of this study is to present strong arguments as to why data analysis should be an integral part of news organization's journalistic practices. In addition, this thesis is trying to explain why the term data journalism itself is somewhat obsolete in this grand age of data and information. As was the case with the term and techniques related to 'computer-assisted reporting' in the end of the 20th century, the techniques for gathering, analyzing and presenting data as a part of contemporary journalism have and should become axiomatic. We don't speak of pencil-assisted reporting or telephone driven journalism, and we shouldn't speak of computer-assisted reporting or data driven journalism either. Furthermore, as this study shows, the use of data to enhance journalism has a long history spanning over centuries. When it comes to data visualization, one must only consider the very first maps crafted hundreds of years ago.

To address these issues, this thesis draws from existing literature covering the topic of using data in journalism. Additionally, few professional journalists from Finland, Sweden and England, who regularly use data in their work, were picked to be interviewed for this study. Among many examples of stories and projects where data has been used successfully as a part of journalism, a closer look is taken at the Miami Herald's Pulitzer-prize winning story about Hurricane Andrew in 1992. It is still today, nearly a quarter of a decade later, a great example of combining data analysis to traditional shoe-leather reporting.

Finally, a survey was conducted to determine the use of data journalistic techniques in 9 regional newspapers in Finland. The results showed that although there is a clear demand for these practices in the regional press and some of the papers even use these techniques to some extent, the dearth of skills and time is preventing these news organizations from developing their data practices further.