Asiakasohjauksen kehittäminen Sodankylän kunnan muistineuvolassa
Vaara, Soila (2016)
Vaara, Soila
Lapin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604194603
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604194603
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty Sodankylän kunnalle muistineuvolan asiakasohjauksen kehittämistyönä. Väestön ikääntyessä muistisairaudet ovat kasvava sairausryhmä ja muistisairauksien varhainen toteaminen, sekä säännöllinen seuranta ja hoito on nähty yhteiskunnallisesti kannattavaksi, tärkeäksi työksi. Sodankylän muistineuvolan asiakasohjaus on koettu epätasaisesti toteutuvaksi, koska yhtenäistä käytäntöä asiakasohjaukseen ei ole. Tämän kehittämistyön tavoitteena on ollut muistineuvolan asiakkaiden ohjauksen sisällöllinen ja toiminnallinen kehittäminen ja asiakasohjauksen toimintaohjeen muodostaminen. Tarkoituksena on yhtenäistää Sodankylän muistineuvolassa toteutettavaa muistisairaan ja hänen läheisensä ohjausta ja samalla kehittää muistihoitotyön vaikuttavuutta ja laatua tässä paljon palveluita käyttävässä asiakasryhmässä.
Opinnäyte toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä ja aineiston kerääminen kohdistettiin muistineuvolan muistihoitotyön ammattilaisiin, sekä varhaisen vaiheen muistisairaisiin ja heidän läheisiinsä. Ammattilaisilta kerättiin tietoa asiakasohjauksen sisällöstä aivoriihessä. Asiakkailta ja läheisiltä kerättiin tietoa muistineuvolan asiakasohjauksen sisällöstä ja ohjauskeinoista laadullisella lomakehaastattelulla. Haastatteluihin osallistui yhdeksän asiakasta ja viisi heidän läheistään. Kaikki kerätty aineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysin menetelmällä. Kehittämistyön kolmannessa vaiheessa muistineuvolan ammattilaiset muodostivat kaikesta kerätystä tiedosta Sodankylän muistineuvolan asiakasohjauksen toimintaohjeen.
Asiakkailta kerätyn aineiston perusteella muistineuvolan asiakasohjauksen toimintaa muutettiin niin sisällöllisesti kuin menetelmällisestikin. Muistisairaille kohdistettua puhelinohjausta vähennettiin ja tilalle suunniteltiin muistihoitajan kotikäynti. Asiakkaat olivat kokeneet kirjallisen tiedonsaannin vähäiseksi, joten mallinnuksen aikana koottiin kirjallinen kattava tietopaketti ja määriteltiin kirjallisen tiedon antoajankohta muistisairauden seurantaprosessissa. Ryhmämuotoisen ohjaustoiminnan käyttö ja ryhmiin ohjaaminen määriteltiin ajallisesti muistisairauden seurantaprosessissa. Sodankylän muistineuvolan asiakasohjauksen mallia voidaan ottaa soveltaen käyttöön myös muualla.
Opinnäyte toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä ja aineiston kerääminen kohdistettiin muistineuvolan muistihoitotyön ammattilaisiin, sekä varhaisen vaiheen muistisairaisiin ja heidän läheisiinsä. Ammattilaisilta kerättiin tietoa asiakasohjauksen sisällöstä aivoriihessä. Asiakkailta ja läheisiltä kerättiin tietoa muistineuvolan asiakasohjauksen sisällöstä ja ohjauskeinoista laadullisella lomakehaastattelulla. Haastatteluihin osallistui yhdeksän asiakasta ja viisi heidän läheistään. Kaikki kerätty aineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysin menetelmällä. Kehittämistyön kolmannessa vaiheessa muistineuvolan ammattilaiset muodostivat kaikesta kerätystä tiedosta Sodankylän muistineuvolan asiakasohjauksen toimintaohjeen.
Asiakkailta kerätyn aineiston perusteella muistineuvolan asiakasohjauksen toimintaa muutettiin niin sisällöllisesti kuin menetelmällisestikin. Muistisairaille kohdistettua puhelinohjausta vähennettiin ja tilalle suunniteltiin muistihoitajan kotikäynti. Asiakkaat olivat kokeneet kirjallisen tiedonsaannin vähäiseksi, joten mallinnuksen aikana koottiin kirjallinen kattava tietopaketti ja määriteltiin kirjallisen tiedon antoajankohta muistisairauden seurantaprosessissa. Ryhmämuotoisen ohjaustoiminnan käyttö ja ryhmiin ohjaaminen määriteltiin ajallisesti muistisairauden seurantaprosessissa. Sodankylän muistineuvolan asiakasohjauksen mallia voidaan ottaa soveltaen käyttöön myös muualla.