Asiakkaiden kokemuksia Mikkelin yhdyskuntaseuraamustoimiston perhetyöstä
Korja, Hanna; Simola, Rosa-Maria (2016)
Korja, Hanna
Simola, Rosa-Maria
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604204655
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604204655
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tutki asiakkaiden kokemuksia Mikkelin yhdyskuntaseuraamustoimiston perhetyöstä. Mikkelin yhdyskuntaseuraamustoimisto on osa Rikosseuraamuslaitoksen Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusaluetta.
Rikosseuraamuslaitoksen Lapsi- ja perhetyön linjaukset ovat tulleet voimaan vuonna 2013. Linjaukset ovat olleet voimassa vasta muutaman vuoden, joten aihe on ajankohtainen. Aihealue on tärkeä myös siksi, että vankiloiden perhetyötä on tutkittu runsaasti, mutta yhdyskuntaseuraamustoimistojen perhetyötä niukasti. Harviainen (2015) on tehnyt opinnäytetyön koskien Turun yhdyskuntaseuraamustoimiston perhetyötä. Opinnäytetyö keskittyi menetelmä- ja palveluohjauskansion tuottamiseen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys keskittyy yhdyskuntaseuraamuksiin ja asiakaskuvaukseen, Lapsi- ja perhetyön linjauksiin sekä Lapset puheeksi -menetelmään. Lapsi- ja perhetyön linjaukset pohjautuvat Suomen lastensuojelulakiin, YK:n lasten oikeuksien yleissopimukseen ja Rikosseuraamuslaitoksen strategiaan.
Opinnäytetyö on laadullinen poikittaistutkimus, jolla on myös määrällisen tutkimuksen piirteitä. Opinnäytetyön tutkimusosuus toteutettiin kyselynä. Kyselytutkimukseen osallistuivat Mikkelin yhdyskuntaseuraamustoimiston perhetyön asiakkaat. Vastausprosentiksi tuli 75.
Keskeisiksi tuloksiksi saatiin, että Mikkelin yhdyskuntaseuraamustoimiston perhetyötä tehdään pääasiassa yksilötyönä, johon kuuluvat keskustelut ja menetelmät. Keskustelut liittyvät perheeseen, lapsiin ja parisuhteeseen. Yksi käytetyistä menetelmistä on Lapset puheeksi. Asiakkaiden kokemuksia tuli ilmi, mutta avokysymyksien vastaukset jäivät vähäisiksi. Kaiken kaikkiaan Mikkelin yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakkaat ovat joko tyytyväisiä toimiston perhetyöhön tai he eivät halunneet tuoda esiin kokemuksiaan ja kehitysehdotuksiaan.
Rikosseuraamuslaitoksen Lapsi- ja perhetyön linjaukset ovat tulleet voimaan vuonna 2013. Linjaukset ovat olleet voimassa vasta muutaman vuoden, joten aihe on ajankohtainen. Aihealue on tärkeä myös siksi, että vankiloiden perhetyötä on tutkittu runsaasti, mutta yhdyskuntaseuraamustoimistojen perhetyötä niukasti. Harviainen (2015) on tehnyt opinnäytetyön koskien Turun yhdyskuntaseuraamustoimiston perhetyötä. Opinnäytetyö keskittyi menetelmä- ja palveluohjauskansion tuottamiseen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys keskittyy yhdyskuntaseuraamuksiin ja asiakaskuvaukseen, Lapsi- ja perhetyön linjauksiin sekä Lapset puheeksi -menetelmään. Lapsi- ja perhetyön linjaukset pohjautuvat Suomen lastensuojelulakiin, YK:n lasten oikeuksien yleissopimukseen ja Rikosseuraamuslaitoksen strategiaan.
Opinnäytetyö on laadullinen poikittaistutkimus, jolla on myös määrällisen tutkimuksen piirteitä. Opinnäytetyön tutkimusosuus toteutettiin kyselynä. Kyselytutkimukseen osallistuivat Mikkelin yhdyskuntaseuraamustoimiston perhetyön asiakkaat. Vastausprosentiksi tuli 75.
Keskeisiksi tuloksiksi saatiin, että Mikkelin yhdyskuntaseuraamustoimiston perhetyötä tehdään pääasiassa yksilötyönä, johon kuuluvat keskustelut ja menetelmät. Keskustelut liittyvät perheeseen, lapsiin ja parisuhteeseen. Yksi käytetyistä menetelmistä on Lapset puheeksi. Asiakkaiden kokemuksia tuli ilmi, mutta avokysymyksien vastaukset jäivät vähäisiksi. Kaiken kaikkiaan Mikkelin yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakkaat ovat joko tyytyväisiä toimiston perhetyöhön tai he eivät halunneet tuoda esiin kokemuksiaan ja kehitysehdotuksiaan.