Kätilöiden perehdytyskoulutus intra- ja postoperatiivisesta hoidosta : kätilöiden laajentunut työnkuva Kuopion yliopistollisen sairaalan naisten akuuttikeskuksessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kätilöiden kokemuksia saamastaan perehdytyskoulutuksesta matalan riskin gynekologisten toimenpiteiden intra- ja postoperatiiviseen hoitoon. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, millaisen osaamisen koulutus antoi kätilöille työskennellä uusissa työtehtävissä, ja tuottaa tietoa koulutuksen kehittämistarpeista.

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja se toteutettiin yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan naisten akuutti-keskuksen kanssa. Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastateltavina oli kuusi perehdytyskoulutukseen osallistunutta kätilöä. Vaatimuksena oli, että haastateltavat olivat ehtineet työskennellä uusissa työtehtävissä perehdytyskoulutuksen jälkeen. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä.

Kätilö on perinteisesti raskauden, synnytyksen ja sen jälkeisen hoidon, sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntija. Uuden sairaalan valmistuttua kätilöiden työnkuva laajeni. Kätilöiden työnkuvan laajenemisen vuoksi Kys järjesti yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa kätilöille perehdytyskoulutuksen. Koulutuksen tarkoituksena oli valmistaa kätilöitä toimimaan intraoperatiivisessa hoidossa leikkauksen aikana ja postoperatiivisessa hoidossa heräämössä.

Perehdytyskoulutus antoi kätilöille perusvalmiudet uusiin työtehtäviin, mutta kätilöt arvioivat, että perehdytystä olisi tarvittu vielä lisää. Kätilöiden perehdytyskoulutus koostui teoriaopetuksesta, taitopajoista, simulaatio-opetuksesta sekä kymmenen päivän työharjoittelujaksoista leikkaussalissa ja heräämössä. Lisäksi kätilöillä oli käytössään Moodle-oppimisympäristö itsenäistä opiskelua varten. Kätilöt kokivat oppineensa eniten simulaatiopäivien ja leikkaussaliharjoittelun aikana. Vähiten he kokivat oppineensa taitopajapäivän aikana ja heräämöharjoittelussa. Kätilöt kokivat mielekkäänä toimia sektioissa ja kaavinnoissa instrumentoivan hoitajan roolissa. Epävarmaksi he kokivat valvovan hoitajan roolin ja heräämössä työskentelyn.

Perehdytyskoulutusta voisi kehittää muun muassa hyödyntämällä nykyistä enemmän simulaatio-opetusta. Kys on ensimmäinen sairaala Suomessa, jossa kätilöiden toimenkuva on laajentunut matalan riskin gynekologisten toimen-piteiden intra- ja postoperatiiviseen hoitoon. Jos tällainen samanlainen uudistus toteutetaan myös muualla Suomessa, voisi tutkia kätilöiden perehdytyskoulutuksesta saamaa osaamista ja verrata sitä tässä opinnäytetyössä saatuihin tuloksiin.

The purpose of this study was to determine midwives' experiences about their introduction to low-risk gynecological operations’ intraoperative and postoperative nursing. The aim of this study was to provide information about what kind of skills the introduction gave to the midwives to work in new tasks and to provide information on development needs of introduction.

This thesis is a qualitative study and it was conducted in co-operation with Women’s acute center at Kuopio Univer-sity Hospital. The data was collected by using theme interviews. Interviewees were six midwives who participated in the introduction. The requirement was that the interviewees had been working in new tasks after the introduction. The collected data was analyzed by using the deductive content analysis.

Traditionally midwife is an expert of pregnancy, childbirth, nursing after the childbirth, sexual health and reproduc-tive health. When the new hospital was completed midwives' job description increased. Because of the midwives' increased job description KUH organized the introduction in co-operation with Savonia university of applied sciences. The purpose of the introduction was to prepare the midwives for intraoperative nursing in operating room and post-operative nursing in the recovery room.

The introduction gave midwives basic skills for new tasks but midwives estimated that more orientation would be needed. The midwives’ introduction consisted of theory lessons, skill workshops, simulation-based teaching and ten-day internships in the operating room and recovery room. In addition the midwives had access to Moodle learning environment for self-study. The midwives felt that they had learned the most during the days of simulation and in operating room internship. They felt that they had learned the least in the skill workshops and recovery room in-ternship. The midwives experienced that working as a scrub nurse in C-Sections and uterine scraping is meaningful. They felt insecure about the role of an ambulatory nurse and work in the recovery room.

The introduction could be developed, inter alia, using more simulation-based teaching. KUH is the first hospital in Finland, where the midwives' job description has increased to low-risk gynecological operations’ intraoperative and postoperative nursing. If such a similar reform will also be implemented elsewhere in Finland, there could be studies on midwives’ skills that they get from the introduction and compare it with the results of this thesis.