Psykiatrisen potilaan kohtaaminen sisätautien osastolla
Kuru, Piia; Pentti, Marika (2016)
Kuru, Piia
Pentti, Marika
Lapin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604234878
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604234878
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sisätautien osastolla työskentelevien hoitajien valmiuksia kohdata psykiatrinen potilas sekä arvioitu lisäosaamisen tarve. Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa hoitotyön kehittämiseen sekä nostaa esiin hoitajien kehittämisideoita hoitotyön tueksi. Tässä opinnäytetyössä psykiatrisella potilaalla tarkoitetaan jo psykiatrisen diagnoosin omaavaa ihmistä. Työn ulkopuolelle jäivät päihde- tai huumeriippuvuuksia sairastavien ihmisten kohtaaminen.
Psykiatrisen diagnoosin omaava ihminen on alttiimpi sairastumaan erilaisille somaattisille sairauksille kuin muu väestö. Hän saa niihin heikompaa hoitoa ja menehtyy todennäköisesti muuta väestöä aikaisemmin. Terveyden ja hoidon eriarvoisuutta osaltaan selittää potilaan haitalliset elintavat, huono sitoutuminen hoitoon ja psyykenlääkkeiden haittavaikutukset, mutta osittain myös psykiatrisen sairauden mukanaan tuoma häpeäleima ja vuorovaikutuksen esteet, jotka vaikuttavat hoitotyöhön ja sen laatuun.
Tutkimus oli määrällinen, johon liittyvä kysely toteutettiin paperisella lomakkeel-la. Kysely toteutettiin Lapin keskussairaalan sisätautien osastoilla 5A ja 5B, joissa työskenteli yhteensä 74 hoitajaa. Hoitajista 32 vastasi kyselylomakkeeseen. Vastausprosentiksi muodostui näin ollen 42.
Tulosten perusteella hoitajat ovat halukkaita kehittämään omaa osaamistaan psykiatristen potilaiden kohdalla. Vastaajat nostivat esiin erilaisia kehittämisehdotuksia kuten pienimuotoisia koulutuksia, työnkiertoa ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä. Tämä osoittaa myös sen, että hoitajat ovat motivoituneita tarjoamaan potilailleen laadukasta hoitoa ja huomioimaan potilaat kokonaisvaltaisesti.
Psykiatrisen diagnoosin omaava ihminen on alttiimpi sairastumaan erilaisille somaattisille sairauksille kuin muu väestö. Hän saa niihin heikompaa hoitoa ja menehtyy todennäköisesti muuta väestöä aikaisemmin. Terveyden ja hoidon eriarvoisuutta osaltaan selittää potilaan haitalliset elintavat, huono sitoutuminen hoitoon ja psyykenlääkkeiden haittavaikutukset, mutta osittain myös psykiatrisen sairauden mukanaan tuoma häpeäleima ja vuorovaikutuksen esteet, jotka vaikuttavat hoitotyöhön ja sen laatuun.
Tutkimus oli määrällinen, johon liittyvä kysely toteutettiin paperisella lomakkeel-la. Kysely toteutettiin Lapin keskussairaalan sisätautien osastoilla 5A ja 5B, joissa työskenteli yhteensä 74 hoitajaa. Hoitajista 32 vastasi kyselylomakkeeseen. Vastausprosentiksi muodostui näin ollen 42.
Tulosten perusteella hoitajat ovat halukkaita kehittämään omaa osaamistaan psykiatristen potilaiden kohdalla. Vastaajat nostivat esiin erilaisia kehittämisehdotuksia kuten pienimuotoisia koulutuksia, työnkiertoa ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä. Tämä osoittaa myös sen, että hoitajat ovat motivoituneita tarjoamaan potilailleen laadukasta hoitoa ja huomioimaan potilaat kokonaisvaltaisesti.