Toimintaympäristö muutoksessa : yhteisen näkemyksen rakentaminen kehitysvammaisten päiväaikaisesta toiminnasta

Abstract

Kehitysvammahuollon toimintaympäristö on muutoksessa. Palveluja koskevat osin varsin vanhat lainsäädökset ovat johtaneet pirstaleiseen palvelujärjestelmään ja vammaisten henkilöiden palveluiden eriytyneisyyteen. Työ- ja päivätoiminnan kehittämisen haasteena on ajattelutavan ja toiminnan sisällön muutos kohti päiväaikaista toimintaa. Kuopion kaupungin kehitysvammahuollon työ- ja päivätoiminnan yksiköissä oli tulossa myös toimitilojen fyysinen muutos. Toimitilojen muutos ja päiväaikaisen toiminnan kehittäminen toivat haasteita henkilöstölle sekä muutosjohtamiselle. Tutkimuksen tavoitteena oli yhteisen näkemyksen rakentaminen päiväaikaisesta toiminnasta. Tutkimuksen avulla haettiin kehittämishaasteita toimintaympäristöstä.

Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämisprosessina. Tutkimuksessa käytettiin yhteiskehittämisen mallia ja ennakointidialogimenetelmää, mikä tarkoitti työntekijöiden ja sidosryhmien mukaan ottamista vuorovaikutteisella ja avoimella tavalla. Verkostokouluttajat olivat mukana ennakointidialogikokouksissa kehittämisprosessin alussa. Ennakointidialogin avulla pyrittiin koordinoimaan eri osanottajien yhteistoimintaa ja tavoitteena oli tuottaa mahdollisimman tasavertainen ja moniääninen vuoropuhelu. Tutkimusaineistoa kerättiin työyhteisökokouksista ja verkostokokouksista kehittämisprosessiin osallistujilta, työyksiköiden henkilöstöltä ja sidosryhmien jäseniltä Kuopiosta ja maakunnista. Tutkimuksen näkökulmana oli oppivan organisaation malli, jossa ihmiset oppivat lisää toisiltaan. Osaamispääomaa pyrittiin vahvistamaan työryhmien yhteistyöllä ja verkostoitumalla sidosryhmien kanssa. Dialogi ja reflektointi ryhmässä antoivat mahdollisuuden yhteisen asian oppimiselle. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin kehittävän työntutkimuksen teorian toimintajärjestelmän rakennemallia. Työssä tapahtuvia muutoksia tarkasteltiin toimintajärjestelmän sisäisten jännitteiden ja vuorovaikutuksen tuloksena.

Tiedon jakaminen ja vuoropuhelun tärkeys muutostilanteissa todettiin erittäin tarpeelliseksi. Mukana olevat ihmiset suuntautuvat osaamisen kehittämiseen, kun vaan tietävät suunnan ja työn tarkoituksen sekä merkityksen, mihin pyritään. Työ hahmottuu mielekkääksi kokonaisuudeksi yhteisen näkemyksen vahvistuessa. Koko toimintaympäristö nähtiin työkenttänä. Toiminnan kehittämisen kannalta dialogi vaatii työyhteisötaitoja kuten toisen läsnäoloa, kunnioittamista, luottamuksen rakentamista, sitoutumista ja kannustavaa ilmapiiriä. Palveluprosessin eri vaiheissa tulisi ottaa mukaan asiakkaan, lähityöntekijän ja verkoston näkemys. Verkostokokouksissa laadittiin asiakasprosessikuvaus päiväaikaisen toiminnan vaiheista ja luotiin yhteisiä toimintaperiaatteita. Työtä ohjaavia periaatteita tulisi edelleen selkeyttää työyksiköissä. Työnjaossa ja toiminnan sisällön kehittämisessä vahvuutena nähtiin työntekijän osaaminen ja kiinnostus. Jatkossa tulisi turvata henkilöstön mahdollisuus läsnäolevaan dialogiin ja kannustavaan, osaamista tukevaan ilmapiiriin. Dialogisia menetelmiä on hyvä hyödyntää tulevaisuuden ennakointiin ja osaamisen jakamiseen. Kehittämistyön jatkamiseksi on tärkeä ottaa mukaan asiakkaan näkemys. Jatkotutkimuksen aiheeksi nousivat, miten toimintaympäristössä päästään yhteistyössä ja työnjaossa tuotteliaan yhteistoiminnan tasolle ja miten toimintakulttuurista tulee työtä tukevaa.

The operational environment of the services for disabled people is under modification. The law regulating the services for disabled people is mainly quite old and the basis for degrees has caused the service system to be shattered and the services for disabled people have diverged from other services. The challenges for developing of working and daily activities towards to common diurnal activities are to change the way of thinking and content of procedures. A change of premises was also coming for the departments of services for disabled people regarding working and daily activities. Change of premises and developing of common diurnal activities brought challenges for the personnel and management of change. The goal of research was building a common view of diurnal activities. Development challenges in the operational environment were sought through research.

The thesis was executed as research and developing process. The study used the co-development model and the anticipation dialogue method, which meant including employees and interest groups in an interactive and transparent manner. Network trainers were involved in the anticipation dialogue meetings at the beginning of the development process. Anticipation dialogue aimed to coordinate activities for the various participants, and the aim was to produce as equal and polyphonic dialogue as possible. The research material was collected in workplace meetings and network meetings from the participants of the development process, staff members of work units and interest groups from Kuopio and provinces. The study perspective was a learning organization model, in which people learn more from each other. Intellectual capital was aimed to strengthen by the cooperation between the working groups and by networking with interest groups. Dialogue and reflection in the group gave the opportunity for common learning. As the study analysis method was used developmental work research theory of operating system structure model. Changes in work were examined as a result of the internal tensions and interaction of the operating system.

Sharing of information and the importance of dialog during circumstance of changes was discovered very important. The participating people are orientating to develop their know-how, when they know right direction and meaning of their work and to what we are targeting. Job satisfaction is strengthened as an entirety along developing the common vision. Whole operational environment was seen as a common working field. On the point of view to develop the procedure, the dialog demands collaboration skills, like respecting, building of trust and supportive atmosphere. In different points of the service process the points of view from the customer, employee and interest groups should be noted. The vision was developed by creating common policies for diurnal activities and service process. The principles of governing the work should be further clarified in work units. Know-how and interest of the employee was seen as credit in assignment and content of operation. In the future for the personnel should be a secured possibility to interactive dialogue and supporting atmosphere. Dialogical methods are good to be utilized to foresee the future and to share the know-how. To continue the developing process, it is important to pay attention to customer´s point of view. How to reach a productive level of collaboration and division of work and how operating models can become supporting of work emerged as topics of further research.