Suomessa asuvien afganistanilaisten hazara-naisten käsityksiä perhesuunnittelusta ja sen edistämisestä
Kannusmäki, Laura; Malassu, Outi (2015)
Kannusmäki, Laura
Malassu, Outi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604224836
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604224836
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli kuvata Suomessa asuvien hazara-heimoon kuuluvien afga-nistanilaisten naisten käsityksiä perhesuunnittelusta ja sen edistämisestä. Tämän työn tavoitteena oli tuottaa lisätietoa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille sekä työntekijöille, jotka kohtaavat työssään afganistanilaisen kulttuurin edustajia. Tämä opinnäytetyö sai alkunsa kiinnostuksestamme kehittää omaa sekä terveydenhuollon ymmärrystä perhesuunnittelusta afganistanilaisessa kulttuurissa.
Tässä työssä käytettiin tutkimusmenetelmänä kvalitatiivista tutkimusta. Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä afganistanilaista hazara-heimoon kuuluvaa naista. Haastateltavat hankittiin avainhenkilön avulla sosiaalisten verkostojen kautta lumipallo-otannalla (eng. snowball sampling). Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, haastattelut toteuttiin yksilöhaastatteluina. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, jonka lisäksi haastatteluaineisto kvantifioitiin. Kvantifioinnin tuottamien tietojen avulla tutkimustulosten kirjoittaminen oli selkeämpää.
Tulokset osoittivat, että afganistanilaisessa kulttuurissa perhesuunnittelu on arka asia ja siitä keskusteleminen voi olla vaikeaa. Perhesuunnitteluun kuuluva raskauden ehkäisymenetelmien käyttö oli vaihtelevaa. Osa afganistanilaisista hazara-naisista vältti hormonaalisten raskauden ehkäisymenetelmien käyttöä, koska niiden pelättiin aiheuttavan haittavaikutuksia. Äitiysneuvolaa kuvattiin parhaimmaksi paikaksi perhesuunnittelun edistämisessä. Perhesuunnittelun edistäminen koettiin kuitenkin haastateltavien keskuudessa haasteelliseksi. Haastateltavat toivoivat terveysasemalta omalla äidinkielellä kirjallista informaatiota ja Internet-sivuja koskien perhesuunnittelua. Sosiaalinen media koettiin hyväksi väyläksi perhesuunnittelun edistämisessä afganistanilaisten keskuudessa. Lisäksi haastateltavat toivoivat hazara-naisille kohdennettua kurssia, jossa perhesuunnittelutietoa voisi jakaa. Haastateltavat kuvasivat Islamilla olevan vaikutusta perhesuunnitteluun, mutta Islamin, moskeijan ja uskonnollisen johtajan roolia perhesuunnittelussa pidettiin vähäisenä Suomessa. Haastateltavat toivat ilmi, että naispuolisen terveydenhuollon ammattilaisen olisi mahdollista puhua perhesuunnittelusta myös moskeijassa.
Tässä työssä käytettiin tutkimusmenetelmänä kvalitatiivista tutkimusta. Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä afganistanilaista hazara-heimoon kuuluvaa naista. Haastateltavat hankittiin avainhenkilön avulla sosiaalisten verkostojen kautta lumipallo-otannalla (eng. snowball sampling). Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, haastattelut toteuttiin yksilöhaastatteluina. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, jonka lisäksi haastatteluaineisto kvantifioitiin. Kvantifioinnin tuottamien tietojen avulla tutkimustulosten kirjoittaminen oli selkeämpää.
Tulokset osoittivat, että afganistanilaisessa kulttuurissa perhesuunnittelu on arka asia ja siitä keskusteleminen voi olla vaikeaa. Perhesuunnitteluun kuuluva raskauden ehkäisymenetelmien käyttö oli vaihtelevaa. Osa afganistanilaisista hazara-naisista vältti hormonaalisten raskauden ehkäisymenetelmien käyttöä, koska niiden pelättiin aiheuttavan haittavaikutuksia. Äitiysneuvolaa kuvattiin parhaimmaksi paikaksi perhesuunnittelun edistämisessä. Perhesuunnittelun edistäminen koettiin kuitenkin haastateltavien keskuudessa haasteelliseksi. Haastateltavat toivoivat terveysasemalta omalla äidinkielellä kirjallista informaatiota ja Internet-sivuja koskien perhesuunnittelua. Sosiaalinen media koettiin hyväksi väyläksi perhesuunnittelun edistämisessä afganistanilaisten keskuudessa. Lisäksi haastateltavat toivoivat hazara-naisille kohdennettua kurssia, jossa perhesuunnittelutietoa voisi jakaa. Haastateltavat kuvasivat Islamilla olevan vaikutusta perhesuunnitteluun, mutta Islamin, moskeijan ja uskonnollisen johtajan roolia perhesuunnittelussa pidettiin vähäisenä Suomessa. Haastateltavat toivat ilmi, että naispuolisen terveydenhuollon ammattilaisen olisi mahdollista puhua perhesuunnittelusta myös moskeijassa.
