Ranneverenpainemittarin käytettävyys ja luotettavuus : käytettävyystestaus
Lehtonen, Heini; Mikkilä, Miina; Rastas, Satu (2016)
Lehtonen, Heini
Mikkilä, Miina
Rastas, Satu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604265089
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604265089
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on tehty tilaustyönä Murata Electronics Oy:lle, jonka tarkoituksena on kehittää jatkuvaa verenpainetta mittaava noninvasiivinen verenpainemittari. Opinnäytetyön tarkoituksena oli testata ja arvioida kehitysvaiheessa olevan ranteesta verenpainetta mittaavan sensorin käytettävyyttä ja luotettavuutta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa sensorin käytettävyydestä ja luotettavuudesta käytännössä, jotta sensoria voitaisiin kehittää. Lisäksi tavoitteena oli tuoda esille sensorin käyttöön liittyviä ongelmia ja mahdollisia kehittämisehdotuksia.
Opinnäytetyön viitekehyksenä toimii realistinen arviointi. Kehitettävää sensoria arvioitiin käytettävyystestauksen avulla. Opinnäytetyössä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käytettiin sensorin käytettävyyden arviointiin. Kvalitatiivisen aineiston analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käytettiin selvittämään sensorin luotettavuutta verrattuna referenssimittariin. Kvantitatiivisen aineiston tulokset saatiin tilastollisin menetelmin aritmeettisten eli laskennallisten keskiarvojen avulla.
Käytettävyystestaukseen osallistui yhteensä 80 henkilöä, joilta mitattiin verenpaine kehitysvaiheessa olevalla sensorilla sekä referenssimittarilla. Sensorin käytettävyys jaettiin tietoteknisiin ongelmiin, sensorin rakenteeseen, ajankäyttöön, sensorin herkkyyteen, kiinnittämiseen ja pulssin tuntemiseen. Sensori on kehitysvaiheessa ja sen käytettävyydessä on vielä paljon haasteita. Esitetyt käytettävyysongelmat vaikuttavat myös sensorin luotettavuuteen. Tulosten mukaan sensorilla ja referenssimittarilla saatujen diastolisten verenpaineiden ero oli negatiivinen ja kaiken kaikkiaan ero oli pieni. Sen sijaan ero systolisen verenpaineen mittaamisessa oli merkittävä, mikä tukee jo aiemmin tutkittua tietoa siitä, että ranneveren-painemittari ei ole luotettava.
Sensorin kehittäminen mahdollistaisi jatkuvan verenpaineen mittaamisen ilman invasiiviseen verenpaineen mittaukseen liittyviä komplikaatioriskejä. Tämä olisi merkittävä askel terveydenhuollon ja potilasturvallisuuden kannalta.
Opinnäytetyön viitekehyksenä toimii realistinen arviointi. Kehitettävää sensoria arvioitiin käytettävyystestauksen avulla. Opinnäytetyössä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käytettiin sensorin käytettävyyden arviointiin. Kvalitatiivisen aineiston analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käytettiin selvittämään sensorin luotettavuutta verrattuna referenssimittariin. Kvantitatiivisen aineiston tulokset saatiin tilastollisin menetelmin aritmeettisten eli laskennallisten keskiarvojen avulla.
Käytettävyystestaukseen osallistui yhteensä 80 henkilöä, joilta mitattiin verenpaine kehitysvaiheessa olevalla sensorilla sekä referenssimittarilla. Sensorin käytettävyys jaettiin tietoteknisiin ongelmiin, sensorin rakenteeseen, ajankäyttöön, sensorin herkkyyteen, kiinnittämiseen ja pulssin tuntemiseen. Sensori on kehitysvaiheessa ja sen käytettävyydessä on vielä paljon haasteita. Esitetyt käytettävyysongelmat vaikuttavat myös sensorin luotettavuuteen. Tulosten mukaan sensorilla ja referenssimittarilla saatujen diastolisten verenpaineiden ero oli negatiivinen ja kaiken kaikkiaan ero oli pieni. Sen sijaan ero systolisen verenpaineen mittaamisessa oli merkittävä, mikä tukee jo aiemmin tutkittua tietoa siitä, että ranneveren-painemittari ei ole luotettava.
Sensorin kehittäminen mahdollistaisi jatkuvan verenpaineen mittaamisen ilman invasiiviseen verenpaineen mittaukseen liittyviä komplikaatioriskejä. Tämä olisi merkittävä askel terveydenhuollon ja potilasturvallisuuden kannalta.