Vieroitustavan vaikutus emolehmävasikan kasvuun ja käyttäytymiseen
Pesonen, Meri (2016)
Pesonen, Meri
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604275215
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604275215
Tiivistelmä
Vieroitus on yksi stressaavimpia toimenpiteitä emolehmätuotannossa, sen myötä vasikoiden vastustuskyky heikkenee tilapäisesti. Vieroituksen jälkeen vasikoissa havaitaan ruokahaluttomuutta, levottomuutta ja äänekkyyttä, jotka kaikki viittaavat vieroituksen jälkeiseen stressiin. Stressiä voidaan lievittää erilaisilla vieroitusmenetelmillä tai totuttamalla vasikat vieroituksen jälkeiseen ruokintaan pari viikkoa ennen vieroitusta, muun muassa tarjoamalla lisäruokintalaitteista väkirehua.
Erilaisia vieroitusmenetelmiä ovat muun muassa aita- ja kaksivaiheinen vieroitus, joissa emon ja vasikan välinen sosiaalinen kanssakäyminen toteutuu, mutta maidon saantii estyy eli vieroitus tapahtuu vaiheittain. Aitavieroitus voidaan toteuttaa pihatossa, ulkotarhassa tai laitumella, mutta kaksivaiheinen vieroitus soveltuu vain laidunkäyttöön. Kaksivaiheisessa vieroituksessa maidon saanti estyy nenäläpän avulla. Perinteinen tapa on vieroitustavoista se stressaavin, jossa emon ja vasikan välinen suhde katkaistaan kertaheitolla. Tässä vieroitustavassa myös vasikoiden elinympäristö ja ruokintatottumukset muuttuvat äkillisesti.
Syntymän jälkeen vastasyntyneen vasikan energiantarve nousee 15 MJ päivässä ja vieroituksen jälkeen 80-115 MJ päivässä. Vasikka juo aluksi keskimäärin 4-7 litraa maitoa päivässä, mutta juotavan maidon määrä nousee vasikan kasvessa 15-17 litraan päivässä. Emon maitotuotos laskee samalla, kun vasikka oppii syömään muita rehuja. Laitumella emonsa alla olevan pihvirotuisen vasikan tulisi kasvaa yli 1,1-1,2 kg päivässä. Hyvä laidun on kuin väkirehu, siinä on ravintoarvot, kasvukyky ja kasvikoostumus kohdillaan. Laitumelle lisäruokinta on vain aiheellista silloin, kun emojen maitotuotos on alhainen tai laitumen kunto laskee rajusti.
Opinnäytetyössä tutkittiin kaksivaiheisen vieroituksen ja perinteisen vieroituksen vaikutusta vasikan kasvuun ja käyttäytymiseen. Tutkimuksessa oli mukana 66 vasikkaa, joista yhdessä ryhmässä oli 33 vasikkaa. Näiden koeryhmien punnitus- ja käyttäytymistuloksia verrattiin toisiinsa, jolloin nähtiin vieroitustavan vaikutusta vierotustapojen välillä. Kaikki punnitukset tehtiin 14 vuorokauden sisällä ja käyttäytymisten seurantaan käytettiin neljä päivää, mutta viimeisestä päivästä ei kerätty tietoja, koska vasikat olivat niin rauhallisia, että ne todettiin jo vieroittuneen emoistaan.
Tutkimuksessa kaksivaiheisesti vieroitettavat (n=11) pystyivät jatkamaan kasvua paremmin. Kaksivaiheisesti vieroitettavien vasikoiden päiväkasvu kasvoi vieroituksen aikana 146 g päivässä, kun vastaavasti perinteisesti vieroitettujen vasikoiden (n=11) päiväkasvu romahti 54 g päivässä. Koko 14 päivän lopulliseksi päivänkasvun eroksi jäi vain 67 g kaksivaiheisesti vieroitettavien hyväksi.
Käyttäytymisessä havaittiin suuria eroja huutamisen ja liikkumisen välillä, mutta makuu- ja syömiskäyttäytymisessä ei juuri ollut eroja. Kaksivaiheisesti vieroitetut vasikat huusivat keskimäärin 57,7 % ja liikkuivat 76,6 % vähemmän tarkkailupäivien aikana kuin perinteisesti vieroitettavat vasikat. Kaksivaiheisesti vieroitetut vasikat viettivät lepäämiseen keskimäärin 9,8 % ja syömiseen 2,7 % enemmän aikaa kuin perinteisesti vieroitetut vasikat. Yhteenvetona kaksivaiheiseti vieroitetut vasikat kasvoivat paremmin ja käyttäytyivät rauhallisemmin, ja täten olivat vähemmän stressaantuneita vieroitusprosessin aikana, kuin perinteisesti vieroitetut vasikat.
Erilaisia vieroitusmenetelmiä ovat muun muassa aita- ja kaksivaiheinen vieroitus, joissa emon ja vasikan välinen sosiaalinen kanssakäyminen toteutuu, mutta maidon saantii estyy eli vieroitus tapahtuu vaiheittain. Aitavieroitus voidaan toteuttaa pihatossa, ulkotarhassa tai laitumella, mutta kaksivaiheinen vieroitus soveltuu vain laidunkäyttöön. Kaksivaiheisessa vieroituksessa maidon saanti estyy nenäläpän avulla. Perinteinen tapa on vieroitustavoista se stressaavin, jossa emon ja vasikan välinen suhde katkaistaan kertaheitolla. Tässä vieroitustavassa myös vasikoiden elinympäristö ja ruokintatottumukset muuttuvat äkillisesti.
Syntymän jälkeen vastasyntyneen vasikan energiantarve nousee 15 MJ päivässä ja vieroituksen jälkeen 80-115 MJ päivässä. Vasikka juo aluksi keskimäärin 4-7 litraa maitoa päivässä, mutta juotavan maidon määrä nousee vasikan kasvessa 15-17 litraan päivässä. Emon maitotuotos laskee samalla, kun vasikka oppii syömään muita rehuja. Laitumella emonsa alla olevan pihvirotuisen vasikan tulisi kasvaa yli 1,1-1,2 kg päivässä. Hyvä laidun on kuin väkirehu, siinä on ravintoarvot, kasvukyky ja kasvikoostumus kohdillaan. Laitumelle lisäruokinta on vain aiheellista silloin, kun emojen maitotuotos on alhainen tai laitumen kunto laskee rajusti.
Opinnäytetyössä tutkittiin kaksivaiheisen vieroituksen ja perinteisen vieroituksen vaikutusta vasikan kasvuun ja käyttäytymiseen. Tutkimuksessa oli mukana 66 vasikkaa, joista yhdessä ryhmässä oli 33 vasikkaa. Näiden koeryhmien punnitus- ja käyttäytymistuloksia verrattiin toisiinsa, jolloin nähtiin vieroitustavan vaikutusta vierotustapojen välillä. Kaikki punnitukset tehtiin 14 vuorokauden sisällä ja käyttäytymisten seurantaan käytettiin neljä päivää, mutta viimeisestä päivästä ei kerätty tietoja, koska vasikat olivat niin rauhallisia, että ne todettiin jo vieroittuneen emoistaan.
Tutkimuksessa kaksivaiheisesti vieroitettavat (n=11) pystyivät jatkamaan kasvua paremmin. Kaksivaiheisesti vieroitettavien vasikoiden päiväkasvu kasvoi vieroituksen aikana 146 g päivässä, kun vastaavasti perinteisesti vieroitettujen vasikoiden (n=11) päiväkasvu romahti 54 g päivässä. Koko 14 päivän lopulliseksi päivänkasvun eroksi jäi vain 67 g kaksivaiheisesti vieroitettavien hyväksi.
Käyttäytymisessä havaittiin suuria eroja huutamisen ja liikkumisen välillä, mutta makuu- ja syömiskäyttäytymisessä ei juuri ollut eroja. Kaksivaiheisesti vieroitetut vasikat huusivat keskimäärin 57,7 % ja liikkuivat 76,6 % vähemmän tarkkailupäivien aikana kuin perinteisesti vieroitettavat vasikat. Kaksivaiheisesti vieroitetut vasikat viettivät lepäämiseen keskimäärin 9,8 % ja syömiseen 2,7 % enemmän aikaa kuin perinteisesti vieroitetut vasikat. Yhteenvetona kaksivaiheiseti vieroitetut vasikat kasvoivat paremmin ja käyttäytyivät rauhallisemmin, ja täten olivat vähemmän stressaantuneita vieroitusprosessin aikana, kuin perinteisesti vieroitetut vasikat.