Paikkatiedon hyödyntäminen Ylöjärven kaupungissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää, mikä on paikkatiedon nykytila Ylöjärven kaupungissa ja sen hallintokunnissa. Tutkimuksessa selvitettiin henkilöstön osaamistasoa, paikkatietojärjestelmän käyttöastetta sekä paikkatietoaineiston tilaa ja saatavuutta. Lisäksi tutkittiin, onko organisaatiossa potentiaalia uusien toimintatapojen omaksumiselle ja paikkatiedon tehokkaammalle hyödyntämiselle. Tutkimusmenetelmänä ongelmien selvittämiseen käytettiin Ylöjärven kaupungin henkilöstölle osoitettua survey-tutkimusta. Tutkimuksen tiedonkeruun rungon muodosti kaupungin henkilöstölle suoritettu Internet-kyselytutkimus, joka on toistettavissa. Kyselyn tueksi suoritettiin lisäksi haastatteluja. Tutkimusmenetelmä oli kyselyn osalta kvantitatiivinen (määrällinen), mutta muilta osin kvalitatiivinen (laadullinen).

Havaittiin, että henkilöstö hyödyntää työssään paikkatietoa satunnaisesti. Pääasiassa käyttö tapahtuu verkkoselaimella tai mobiililaitteella, erilaisten karttaohjelmien ja reittioppaiden muodossa. ArcGIS-paikkatietoalustan ohjelmia hyödynnetään kaupungin tasolla vähän, johtuen tiedon ja osaamisen puutteesta. Teknisellä sektorilla paikkatietoa ja paikkatietoalustan ohjelmia käytetään selvästi muita hallintokuntia enemmän. Paikkatietoaineiston laatu vaihtelee ja sen ylläpidosta paikkatietokantaan vastaa pieni asiantuntijoiden ryhmä. Tulosten mukaan kaupungin henkilöstöllä on motivaatiota paikkatiedon laajempaan hyödyntämiseen työssään. Käytön lisäämisen esteeksi koettiin muun muassa tiedon ja osaamisen puute, sekä resurssien ja laitteiden vähyys. Henkilöstö käyttää vapaa-ajan harrastuksissaan runsaasti erilaisia paikkatietosovelluksia ja ovat tulleet tutuksi paikkatiedon kanssa. Osa otantaryhmästä ei tehtävästään johtuen kokenut mahdollisuutta hyödyntää paikkatietoa työssään.

Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetään paikkatietokulttuurin luomista organisaatioon lisäämällä paikkatieto-osaamista ja -aineiston tuottamista palveluyksiköissä. Tiedon ja ymmärryksen lisäämiseksi organisaation tulisi parantaa paikkatiedosta tiedottamista ja järjestää eri käyttäjäryhmille soveltuvaa koulutusta. Lisäksi ehdotetaan, että palveluyksiköihin kerätään motivoituneista henkilöistä osaajien ydinryhmä, jotka toimivat yksikön sisäisenä lähitukena ja linkkinä paikkatietoasiantuntijoihin.

The aim of this Master's thesis was to establish the condition of spatial data in the city of Ylöjärvi and its administrative branches. For this, the state of employee know-how, the utilization and state of GIS, as well as the availability of spatial data material, together with the organization’s potential to adopt new practices, and to use GIS in a more effective way were studied. First, a quantitative Internet-based survey collected the views of the personnel. The questionnaire was then complemented with qualitative interviews.

The results of this study showed that the personnel utilizes spatial data occasionally in their work, yet are motivated to increase the use. Currently the ArcGIS platform programmes are unfamiliar to the staff. Mostly web browsers or mobile devices are used to access spatial data. The quality of spatial data is not uniform, and only a small group of experts keep up the database. The main obstacles against increasing the use were e.g. lack of information, resources and devices.

As a conclusion, it is recommended that the spatial data use should be developed by improving spatial data know-how with applicable training, gathering teams to assist each their own department and to act as a contact person towards spatial data experts, and by increasing data maintenance.