Lapsen osallistumisen tarkastelu COSA 2.2 -menetelmässä
Korpelainen, Petra; Levomäki, Taru; Sell, Anna (2016)
Korpelainen, Petra
Levomäki, Taru
Sell, Anna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605025764
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605025764
Tiivistelmä
Lasten osallistuminen kuntoutuksessa ei toteudu Suomessa riittävissä määrin. Opinnäytetyössä selvitettiin vastausta siihen, millaisia tekijöitä Lasten toimintamahdollisuuksien itsearvioinnissa (Child Occupational Self Assessment, COSA) on lapsen osallistumisen mahdollistamiseksi. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Metropolia Ammattikorkeakoulun toimintaterapian tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten COSA-itsearvioinnin avulla voidaan mahdollistaa lasten osallistumista omassa kuntoutuksessa, sekä edistää COSA 2.2 version julkaisua suomen kielelle.
Opinnäytetyössä perehdyttiin lapsen osallistumista koskevaan lainsäädäntöön ja tutkimustietoon toimintaterapian näkökulmasta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin lapsen osallistumista COSA-menetelmässä, joka perustuu Inhimillisen toiminnan malliin. Menetelmällä selvitetään lapsen pätevyyttä ja arvoja päivittäisissä toiminnoissa. Opinnäytetyön aineisto muodostui COSA 2.2 käsikirjan luvuista, joiden oletettiin käsittelevän osallistumiseen liittyviä tekijöitä. Opinnäytetyössä laadittiin alustavat suomennokset näistä luvuista. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysi menetelmällä, johon käytettiin Terapeuttisen yhteistoiminnan teoriaa.
Analyysin tulokset osoittavat, että COSA:ssa on lapsen osallistumista edistäviä tekijöitä. Tekijät sijoitettiin taulukkoon Terapeuttisen yhteistoiminnan teoriasta valittujen käsitteiden mukaisesti. Tulosten mukaan COSA:n suorittaminen eteni vastavuoroisen suhteen rakentamisen vaiheesta keskustelevan harkinnan vaiheeseen. Nämä vaiheet vaativat vastavuoroisen yhteistoimijuuden toteutumisen. Johtopäätöksenä osallistumista edistävistä tekijöitä olivat lapsen yksilöllinen huomioiminen, terapeutin ja lapsen yhteistyö sekä terapeutille tarkoitetut työvälineet.
Lapsen osallistumisesta saatua tietoa voivat hyödyntää lasten kanssa työskentelevät toimintaterapeutit. COSA:n avulla voidaan edistää lapsen osallistumismahdollisuuksia. Opinnäytetyössä tekemiämme alustavia suomennoksia voi hyödyntää COSA:n kehitystyössä. Menetelmä täytyy suomentaa kokonaisuudessaan, jotta sitä voidaan koetella käytännössä suomalaisessa ympäristössä. Arviointimenetelmän käännöstyön jälkeen menetelmä saadaan työelämän toimintaterapeuttien käyttöön.
Opinnäytetyössä perehdyttiin lapsen osallistumista koskevaan lainsäädäntöön ja tutkimustietoon toimintaterapian näkökulmasta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin lapsen osallistumista COSA-menetelmässä, joka perustuu Inhimillisen toiminnan malliin. Menetelmällä selvitetään lapsen pätevyyttä ja arvoja päivittäisissä toiminnoissa. Opinnäytetyön aineisto muodostui COSA 2.2 käsikirjan luvuista, joiden oletettiin käsittelevän osallistumiseen liittyviä tekijöitä. Opinnäytetyössä laadittiin alustavat suomennokset näistä luvuista. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysi menetelmällä, johon käytettiin Terapeuttisen yhteistoiminnan teoriaa.
Analyysin tulokset osoittavat, että COSA:ssa on lapsen osallistumista edistäviä tekijöitä. Tekijät sijoitettiin taulukkoon Terapeuttisen yhteistoiminnan teoriasta valittujen käsitteiden mukaisesti. Tulosten mukaan COSA:n suorittaminen eteni vastavuoroisen suhteen rakentamisen vaiheesta keskustelevan harkinnan vaiheeseen. Nämä vaiheet vaativat vastavuoroisen yhteistoimijuuden toteutumisen. Johtopäätöksenä osallistumista edistävistä tekijöitä olivat lapsen yksilöllinen huomioiminen, terapeutin ja lapsen yhteistyö sekä terapeutille tarkoitetut työvälineet.
Lapsen osallistumisesta saatua tietoa voivat hyödyntää lasten kanssa työskentelevät toimintaterapeutit. COSA:n avulla voidaan edistää lapsen osallistumismahdollisuuksia. Opinnäytetyössä tekemiämme alustavia suomennoksia voi hyödyntää COSA:n kehitystyössä. Menetelmä täytyy suomentaa kokonaisuudessaan, jotta sitä voidaan koetella käytännössä suomalaisessa ympäristössä. Arviointimenetelmän käännöstyön jälkeen menetelmä saadaan työelämän toimintaterapeuttien käyttöön.