Työn tehokkuus osana kannattavaa lypsykarjataloutta : Case-tutkimus kahdella pohjoissavolaisella lypsykarjatilalla

Abstract

Lypsykarjatilojen taloudellinen tilanne on muuttunut viimeisen kahden vuoden aikana merkittävästi. Euroopan maitomarkkinoilla kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa maitokiintiöiden poistumisesta ja Venäjän toiminnasta johtuen. Koska tuottajat eivät voi itse vaikuttaa tuottamansa maidon hintaan, täytyy tuotantoa pyrkiä optimoimaan markkinahintaa vastaavaksi. Tuotannon volyymin kasvattaminen on yksi keino parantaa tuottavuutta ja alentaa yksikkökustannuksia. Idea opinnäytetyölle saatiin Minna Tiitisen opinnäytetyöstä ”Työnkäytöltään tehokas ja toimiva lypsykarjatila – Työntutkimus kahdella suomalaisella lypsykarjatilalla”. Tässä työssä tutkimustehtävänä on selvittää työnkäytön tehokkuuden vaikutusta suomalaisen lypsykarjatilan talouteen tapaustutkimuksen (Case-tutkimus) avulla. Tutki-muksella etsitään vastausta kysymykseen: parantaako tehokas työskentely lypsykarjatilan kannattavuutta? Tutkimukseen osallistui kaksi pohjoissavolaista pitkälle automatisoitua lypsykarjatilaa. Tilat eivät ole samaa kokoluokkaa, sillä toisella tilalla on kaksi ja toisella kolme lypsyrobottia. Molemmilla tiloilla on täydennetty seosrehuruokinta. Tutkimusaineistoa koottiin haastatteluin, työaikamittauksin ja vuoden 2014 kirjanpidosta. Tässä työssä navetalla työskentelyn ajankäytön mittaamiseen käytettiin tasavälihavainnointimenetelmää. Tuloksissa eriteltiin navetalla päivittäin kuluvaa aikaa jaottelemalla työt lypsyyn, ruokintaan, puhdistukseen ja muihin töihin. Työnkäytön vaikutusta tilojen talouteen tutkittiin käyttämällä katetuottomenetelmän mukaista Taloussuunnitelma -laskentapohjaa. Laskelmien avulla selvitettiin tilakohtaiset talouden tunnusluvut sekä kokonaistyöaika. Kasvinviljelytöihin kuluvaa aikaa arvioitiin TTS-Manager -ohjelmalla. Työllä ei oteta kantaa tilojen tekemiin laitehankintoihin tai niiden talousvaikutuksiin, mutta tilojen kiinteitä kustannuksia on vertailtu toisiinsa. Työn tehokkuutta mittaamalla ja arvioimalla voidaan kehittää tilan toimintaa osa-alue kerrallaan. Jokaisen työvaiheen perusteellinen läpikäyminen auttaa löytämään kehitettävät kohteet. Tehokkuuden selvittämiseksi tulee mitata navetalla työskentelyyn kuluva aika. Tuloksista tulee vertailukelpoisia, kun ne suhteutetaan esimerkiksi tuotannon määrään. Lypsykarjatiloilla työn tuottavuutta voidaan mitata esimerkiksi lehmää kohden käytettävänä työaikana vuotta kohti (h/eläin/v) tai kuinka monta litraa maitoa tuotetaan työtuntia kohden (l/h/v). Vaikka tilojen työskentelyä selvitettiin yksityiskohtaisesti tutkimuksen aikana, tässä työssä ei pyritty etsimään oikeita tai vääriä tapoja työskennellä navetassa. Työssä keskitytään navettatöihin kuluvaan aikaan ja pohditaan sen vaikutusta työkustannukseen. Huomiota kiinnitimme erityisesti siihen, että tiloilla oli koneellistettu samat työvaiheet ja erot työajoissa johtuivat työskentelytavoista. Tehokkaammalla tilalla navetalla kuluu aikaa lehmää kohti 28 tuntia vuodessa ja toisella tilalla 48 tuntia. Tutkimustilat pärjäävät hyvin kansainvälisessä vertailussa. Tuottavuudeltaan heikompi tila tuottaa noin 175 litraa maitoa yhtä työtuntia kohti, kun taas tehokkaampi tila tuottaa 390 litraa, mikä on enemmän kuin tanskalaisella tilalla keskimäärin (255 l/h). Työn tehokkuus näkyy tilojen talouden tunnusluvuissa. Tehokkaammalla tilalla kannattavuuskerroin on 1,43 ja yrittäjätulo 235 000 euroa. Toisella tilalla kannattavuuskerroin on 0,19 ja yrittäjätulo 28 400 euroa. Tehokas työskentely ei kuitenkaan osoittautunut ratkaisevaksi tekijäksi tässä työssä kannattavuutta selvitettäessä. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää, kuinka paljon yhden henkilön työpanoksen lisääminen tai vähentyminen vaikuttaa töiden organisointiin ja työskentelyn tehokkuuteen. Pohdimme myös sitä, kuinka suuri merkitys tilan johtamisella on tehokkaan toiminnan kannalta. Yksittäisen tilan taloutta voitaisiin tutkia vieläkin syvällisemmin.

The economic situation of dairy farms has been changing in the past two years significantly. The European milk markets are not in balance after abolishing of milk quotas and Russia’s actions. Because milk producers cannot affect the milk price, they have to try to optimize their production on the same level with the market prices. Raising the volume of production is one of the ways to improve productivity and make unit costs lower. This Case study’s research assignment is to solve the impact of work-effectiveness on a Finnish dairy farm economy. By this research we are searching for the answer to the question: is effective working improving Finnish dairy farm economy. The idea for this work was got from Minna Tiitinen’s Thesis: Work-effective and functional dairy farm – A work research on two Finnish dairy farms. A single farm’s operations can be developed one part at a time by measuring and assessing work effectiveness. Every part of work should be searched properly in order to find development targets. To solve the effectiveness you must measure the time which is used during working in a barn. The results are comparable when they are proportioned vis-a-vis the amount of production. On dairy farms work-effectiveness can be measured and ex-pressed for example by working time which is used for one cow in a year (h/animal/y) or how many liters of milk is produced for a working hour (l/h/y). There were two highly automated dairy farms participating in this research. The farms are of different size, one got two and the other one three milking robots. Both farms got mixed feeding and cows get also concentrated feed from robots. The research material was collected in the form of interviews, time measurement and accounting. Observation at regular intervals was used to measure working time in the barn. Different works were specified to different sections like milking, feeding, cleaning and other works in the results. The effect of work to farms economy was researched by using the Economic plan estimation, which is based on the gross margin method. Individual economic numbers and total working time of the farms were searched with those estimates. Plant cultivation works were estimated by the TTS-Manager. This work does not take side when talking about equipment purchases of research farms or their impact on farm economy, but overheads have been compared to each other. While working on the farms was studied in detail during the research, this work does not attempt to look for right or wrong ways to work in the barn. Our focus is on working time which is used in barn and we ponder how it impacts on labor costs. We paid particular attention to that there were same things automated but differences in working time due to working methods on farms. On a more efficient farm it takes 28 hours per cow per year for working in barn and on the second farm it takes 48 hours. Research farms are doing well in international comparison. A less productive farm produces about 175 liters milk per one working hour, while more efficient farm produces 390 liters, which is more than on a Danish dairy farm on average (255 l/h). Work-effectiveness is reflected on the economic key figures in the farms. Profitability ratio is 1.43 and farm family income is 235 000 euros on the more efficient farm. On the other farm profitability ratio is 0.19 and farm family income 28 400 euros. Efficient working was not a decisive factor in this work. It would be interesting to solve, how much adding or taking off one person’s labor input affects the organization as to work and the efficacy of working. We were also thinking, how much management affects efficacy of the operations on a single farm. Profound research to farm economy would be a good topic too.