RPAS-kuvaus yhdistettynä RTK-mitattuihin kuvanottopaikkoihin

Abstract

Tämän insinöörityn tarkoituksena oli selvittää onko RPAS-järjestelmällä, johon on liitetty RTK-vastaanotin, mahdollista tuottaa riittävän tarkkaa georeferoitua ilmakuvausmateriaalia. Selvitettävän tarkkuuden tulisi olla niin hyvää, että perinteisten maakontrollipisteiden rakentamisen ja niistä tehtävän kuvan georeferointi olisi turhaa.

Laskentavaiheessa vertailtiin tunnettujen kuvanottopaikkojen ja maakontrollipisteisiin liitettyjen simulaatioblokkien teoreettista tarkkuutta. Teoreettisen tarkkuuden perusteella pystyttiin määrittämään todellinen eli käytännön tarkkuus. Laskentaoperaatio suoritettiin PIEneeringin RapidStation -ohjelmalla.

Tulosten perusteella voidaan sanoa, että tunnetuilta kuvanottopaikoilta blokkitasoitettu kuva haastaa tavallisen GCP-georeferoidun kuvaamisen. Voidaan todeta, että ainakin tämän tyyppisissä ilmakuvausblokeissa maakontrollipisteden rakentaminen ja niistä kuvan orientoiminen on turhaa, koska tulokset tutkitusta materiaalista olivat huomattavasti laadukkaampia kuin GCP-georeferoidussa.

In this Bachelor the goal was to examine if it is possible to get accurate enough aerial photography data with a RPAS that uses an onboard RTK-receiver. The results need to be so accurate, that they would make original georeferencing from ground control points useless.

In computations both theoretical accuracy with exposure locations and with ground control points were examined. With the theoretical accuracy it was possible to achieve a so called practical accuracy. Computations were made by using PIEneerings RapidStation software.

According to the computations it can be said that the accuracy with exposure locations easily reaches the accuracy of traditional georeferencing with ground control points. The results in the underlying block were so good that building and using ground control points will be useless at least in these kinds of blocks.