Lapsi GAS-tavoitteita asettamassa : osallistumista mahdollistavia tekijöitä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää lapsen osallistumista mahdollistavia tekijöitä vaativan lääkinnällisen kuntoutuksensa Goal Attainment Scaling (jäljessä GAS)-tavoitteiden asettamisessa. Työelämän yhteistyökumppanina on Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Aineistonhankintamenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja yksilöhaastatteluja, jotka nauhoitettiin. Haastateltavina olivat viisi yksityistä lasten toimintaterapeuttia pääkaupunkiseudulta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti käyttäen teoreettisena viitekehyksenä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä luokitusta (jäljessä ICF) sekä terapeuttisen yhteistoiminnan prosessimallia.

Haastatteluaineistossa esiintyi lapsen osallistumista vaativan lääkinnällisen kuntoutuksensa GAS-tavoitteiden asettamisessa edistäviä ja estäviä tekijöitä. Edistäviä tekijöitä olivat esimerkiksi lapsen riittävät valmiudet ja taidot, lähiympäristön tuki ja lapselle mielekäs toiminta. Estäviä tekijöitä olivat lapsen valmiuksien ja taitojen puute sekä lähiympäristön asenneilmapiiri lapsen vammaisuutta ja haasteita kohtaan.

Opinnäytetyön tulosten mukaan asiakaslähtöisyys ja lapsen toiminnallinen oikeudenmukaisuus voivat toteutua lapsen osallistumisen mahdollistamisessa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen GAS-tavoitteiden asettamisessa. Asiakaslähtöisyys voi toteutua esimerkiksi siten, että asiakkaan valmiudet, motivaatio, voimavarat, mielenkiinnonkohteet ja ympäristö huomioidaan jo kuntoutuksen suunnitteluvaiheessa. Toiminnallinen oikeudenmukaisuus toteutuu esimerkiksi siinä, että lapselle tarjotaan mahdollisuus osallistua GAS-tavoitteiden asettamisprosessiin, vaikka hän ei haluaisi tai osaisi tuoda esille mielipidettään tavoitteiden suhteen. Terapeuttinen yhteistoiminta voi toteutua lapsen osallistuessa terapeutin kanssa kuntoutuksensa suunnitteluun.

The purpose of this study was to find out how to enable children’s participation in Goal Attainment Scaling (GAS) goal setting in medical rehabilitation. The purpose of GAS goal setting is to set meaningful and achievable goals for the client. The collaboration partner was Helsinki Metropolia University of Applied Sciences. We were interested in how occupational therapists enable occupational justice of disabled children. In the theory part, we explain the main factors of Therapeutic Collaboration model.

The data was collected using half structured interviews. We interviewed five occupational therapists who work as private practitioners and are educated to use GAS method.

We found that there are enabling factors of children’s participation in their GAS goal setting in medical rehabilitation e.g. individual’s performance capacity and skills, environment as well as meaningful occupation. In addition, the results showed that there are barriers which affect children’s participation, such as lack of motivation and negative attitude towards child’s disability and challenges.

The results lead to conclusions that enabling child’s participation in goal setting could also make therapeutic collaboration possible. It is important to include the whole family in goal setting phase. In a client-centered practice, an occupational therapist should be aware of individual’s performance capacity, motivation, interests, resources as well as the environment at the beginning of the rehabilitation. To enable child’s occupational justice, we emphasize that the child should have a possibility to be part of the goal setting of the rehabilitation although the child is not capable of expressing his/her will.