Pelastuslaitosten organisaatiokulttuurin vaikutus tunteiden käsittelyyn

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, koetaanko henkisistä asioista puhuminen pelastuslaitoksissa hyväksyttävänä ja tarpeellisena. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, vaikeuttaako pelastuslaitosten organisaatiokulttuuri psyykkisesti kuormittavista tilanteista puhumista ja näin ollen henkisen avun vastaanottamista.

Tutkimusaineisto kerättiin pelastuslaitoksissa työskenteleviltä pelastajilta kvantitatiivisella kyselylomakkeella ja Pelastusopiston ensimmäisen lukukauden pelastajaopiskelijoille toteutettiin kvalitatiivinen kysely.

Tunteista puhuminen koettiin pelastajien keskuudessa tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Varsinkin työtovereilta saatua tukea pidettiin ensiarvoisen tärkeänä psyykkisesti kuormittavien tilanteiden käsittelyn kannalta. Suurin osa pelastajista pitää tunteiden näyttämistä hyväksyttynä mutta pelastuslaitoksissa on kuitenkin tämän tutkimuksen perusteella olemassa organisaatiokulttuurin osana maskuliinisuuden alakulttuuri, johon kuuluvat henkilöt pitävät tunteiden näyttämistä heikkoutena Tämä vaikeuttaa tunteiden avointa käsittelyä ja näin ollen henkisen ensiavun käyttämistä.

Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että pelastuslaitoksen henkilökunnalle tulisi antaa enemmän tietoa henkisen avun tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä. Tämän tiedon jakaminen tulisi aloittaa jo opiskeluvaiheessa. Myös esimiesten asemaa avoimen keskustelukulttuurin luojana tulee korostaa. Lisäksi olisi hyödyllistä kehittää malleja, joissa jälkipurkutilaisuuksien vetäjät tulevat viereisistä aluepelastuslaitoksista. Näin jälkipurkutilaisuuksia vetäisi pelastusalaa tunteva mutta kuitenkin jokapäiväisen työnteon ulkopuolelta tuleva henkilö.

The goal of this study was to determine how fire fighters experience emotional display at rescue departments. Another goal was to find out about rescue departments' organizational culture and how it affects individual attitudes on psychological aftercare.

The study was quantitative and also qualitative methods were used. The research material was gathered with a multiple choice inquiry for fire fighters. The comparison material was gathered with a qualitative inquiry for first year fire fighter students at the Emergency Services College. The effect of the organizational culture was studied by comparing these materials.

Fire fighters found it important to share their emotions after mentally hard assignments. Especially psychological support from colleagues was seen to be crucial. Almost all fire fighters thought that it is acceptable to show your feelings at your workplace. On the other hand, there is still a masculine subculture affecting the organizational culture. Fire fighters who are a part of this subculture think that it is a weakness to share your feelings. These fire fighters may also underestimate other's need to talk about their emotions. This kind of attitude has a negative effect on the usage of psychological aftercare.

As a conclusion it can be said that the personnel of rescue departments need more information about the necessities and benefits of psychological aftercare. It would also be important to create a more open-minded atmosphere. These actions would have a positive effect on the mental health of fire fighters. It would also be beneficial to create a system, in which psychological debriefing would be lead by educated persons from another rescue department. This would add more confidentiality to psychological debriefing.