IPv6-protokollan käyttöönotto palvelinkeskusverkoissa
Vuori, Eetu (2016)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096787
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096787
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena oli toteuttaa selvitystyö palvelinkeskusten käyttämien verkkoympäristöjen IPv4-protokollalla toteutettujen toiminnollisuuksien päivittämisestä hyödyntämään myös uudempaa IPv6-protokollaa. IP-protokolla on yksi nykyaikaisten tietoverkkojen keskeisimmistä kulmakivistä, jonka avulla verkkoihin kytketyt laitteet kykenevät viestimään keskenään. Merkittävin motiivi IPv6-siirtymän toteuttamiselle on IPv4-protokollan mahdollistamien IP-osoitteiden vähäinen määrä, joka on kaikkialla maailmassa johtanut siihen, että IP-osoitteita hallinnoivat organisaatiot eivät kykene enää myöntämään uusia IP-osoiteavaruuksia niitä tarvitseville yrityksille ja organisaatioille.
Varsinaisiin tuotantoverkkoihin ei työssä tehty muutoksia, vaan IPv6-toiminnollisuuksien testaamisessa ja käyttöönoton suunnittelussa hyödynnettiin erillistä, virtualisoitua testipenkkiympäristöä, jolla oli tarkoitus simuloida oikeaa tuotantoympäristöä. Varsinaiselle tuotantoympäristölle ei luonnollisestikaan ollut mahdollista tehdä tämänkaltaisia kokeiluluontoisia toimenpiteitä sen liiketoimintakriittisen luonteen vuoksi.
Selvitystyön tuloksena saatiin luotua kattava yleiskuva käytössä olevan verkkoinfrastruktuurin edellytyksistä toimia IPv6-pohjaisesti. Tärkeimmille käytössä oleville toiminnoille saatiin myös luotua kaksoispinopohjaisen toteuttamisen mahdollistavat esimerkkikonfiguraatiot. Kaksoispino-termillä viitataan verkkolaitteen kykyyn toimia samanaikaisesti IPv4- ja IPv6-pohjaisesti.
Selvitystyön tuloksista ilmeni, että Check Point -merkkisten palomuurien käyttämässä käyttöjärjestelmässä oli muutamia puutteita varsin keskeistenkin toiminnollisuuksien IPv6-tuen suhteen. Muutoin läpikäydyn verkkoinfrastruktuurin tuki IPv6-protokollalle oli riittävällä tasolla halutunlaisen IPv6-siirtymän toteuttamiseksi.
Saatuja tuloksia on mahdollista hyödyntää osana IPv6-siirtymän teknistä suunnittelu- ja toteutusprosessia. Selvitystyöstä saa tätä tarkoitusta varten selkeän kuvan pohjana toimineen verkkoinfrastruktuurin kyvystä toimia IPv6-pohjaisesti ja tärkeimpien käytettyjen toiminnollisuuksien IPv6-pohjaisesta käyttöönotosta.
Varsinaisiin tuotantoverkkoihin ei työssä tehty muutoksia, vaan IPv6-toiminnollisuuksien testaamisessa ja käyttöönoton suunnittelussa hyödynnettiin erillistä, virtualisoitua testipenkkiympäristöä, jolla oli tarkoitus simuloida oikeaa tuotantoympäristöä. Varsinaiselle tuotantoympäristölle ei luonnollisestikaan ollut mahdollista tehdä tämänkaltaisia kokeiluluontoisia toimenpiteitä sen liiketoimintakriittisen luonteen vuoksi.
Selvitystyön tuloksena saatiin luotua kattava yleiskuva käytössä olevan verkkoinfrastruktuurin edellytyksistä toimia IPv6-pohjaisesti. Tärkeimmille käytössä oleville toiminnoille saatiin myös luotua kaksoispinopohjaisen toteuttamisen mahdollistavat esimerkkikonfiguraatiot. Kaksoispino-termillä viitataan verkkolaitteen kykyyn toimia samanaikaisesti IPv4- ja IPv6-pohjaisesti.
Selvitystyön tuloksista ilmeni, että Check Point -merkkisten palomuurien käyttämässä käyttöjärjestelmässä oli muutamia puutteita varsin keskeistenkin toiminnollisuuksien IPv6-tuen suhteen. Muutoin läpikäydyn verkkoinfrastruktuurin tuki IPv6-protokollalle oli riittävällä tasolla halutunlaisen IPv6-siirtymän toteuttamiseksi.
Saatuja tuloksia on mahdollista hyödyntää osana IPv6-siirtymän teknistä suunnittelu- ja toteutusprosessia. Selvitystyöstä saa tätä tarkoitusta varten selkeän kuvan pohjana toimineen verkkoinfrastruktuurin kyvystä toimia IPv6-pohjaisesti ja tärkeimpien käytettyjen toiminnollisuuksien IPv6-pohjaisesta käyttöönotosta.