Solunsalpaajahoitoa saavien potilaiden kokemuksia voimaannuttavista tekijöistä päiväsairaalassa

Abstract

Tämä opinnäytetyö tehtiin osana Metropolia Ammattikorkeakoulun ja HYKS Syöpätautien klinikan yhteistä projektia koskien uuden HYKS Syöpäkeskuksen rakennuttamishanketta. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata päiväsairaalan hoidossa olevien potilaiden kokemuksia voimaannuttavista tekijöistä solunsalpaajahoitojen aikana. Opinnäytetyömme tavoitteena on tuottaa uudelle Syöpäkeskukselle potilaslähtöistä tietoa, jonka avulla on mahdollista suunnitella ja kehittää voimaantumista tukevaa hoitotyötä uudessa HYKS Syöpäkeskuksessa. Tutkimuskohteena olivat solunsalpaajahoitoja saavat henkilöt. Haastattelimme 10 henkilöä tammikuussa 2016 HYKS Syöpätautien klinikan päiväosastolla 6. Toteutimme opinnäytetyömme laadullisena tutkimuksena ja keräsimme tutkimusaineiston teemahaastatteluilla. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä. Tarkastelimme potilaiden kokemuksia Leino-Kilven (1999) voimaantumisen teorian pohjalta. Tulosten mukaan vain yhdellä potilaista ilmeni kipuja hoitojen aikana, eikä kenelläkään ollut tarvetta kipulääkkeille. Suurimmalla osalla fyysinen vointi oli hyvä ja toimintakyky pysyi normaalina. Osalla ilmeni hoitojen aikana väsymystä ja rasituksensietokyvyn laskua. Positiivinen mieliala ja asenne sekä toivon ylläpitäminen koettiin tärkeinä voimaantumista edistävinä tekijöinä. Osa potilaista toi esille, että hoitojen alkuun liittyi masennusta, pelkoja sekä epävarmuuden tunteita. Osa koki potilashuoneet liian ahtaiksi ja toivoi hoitotilanteisiin enemmän rauhaa. Haastateltavat kuvasivat hoitajia ammattitaitoisiksi ja päteviksi, mikä vaikutti positiivisesti potilaiden luottamuksen- ja turvallisuuden tunteisiin. Omahoitajuuden koettiin lisäävän voimaantumisen kokemusta, kun vastaavasti omahoitajan puuttuminen koettiin heikentävän sitä. Potilaat kertoivat saaneensa vertaistukea muilta potilailta. Osa haastateltavista kuitenkin toi esille sosiaalisen tuen tulevan päiväsairaalan sijaan perhe- ja lähipiiristä. Haastateltavat olivat pääosin tyytyväisiä henkilökunnalta saatuun tietoon ja ohjaukseen. Kehittämisehdotuksemme uudelle HYKS Syöpäkeskukselle pohjautuvat saatuihin tutkimustuloksiin. Sinne tulisi järjestää lisää potilaiden hyvinvointia ja fyysistä toimintakykyä tukevia palveluita. Omahoitajuuden säilyminen hoitojakson ajan sekä mahdollisuus vaikuttaa potilashuonejärjestelyihin tulisi paremmin varmistaa. Erilaisia kyselylomakkeita tulisi hyödyntää potilaiden tarpeiden tarkemmassa kartoittamisessa.

This thesis is been done as a part of a collaboration between Metropolia University of Applied Sciences and HUCH Department of Oncology, related to the building project of the new HUCH hospital of Oncology. The purpose of this study is to describe the patiens’ experiences of empowerment in the HUCH Department of Oncology cytostatic treatment ward. The aim of this thesis is to produce information for the new HUCH Deparment of Oncology. The gathered information can be used for developing patient care in the new hospital. Empowerment according to Leino-Kilpi (1999) is devided into different areas. Those areas of empowerment are used as a base in this thesis. Our focus group was the patients receiving cytostatic treatment. Ten patients were interviewed in the HUCH Department of Oncology cytostatic treatment ward 6. in January 2016. We made a qualitative study using theme interviews. The data was analyzed by using a deductive content analysis. Empowerment according to Leino-Kilpi (1999) is devided into different areas. Those areas of empowerment were used as a base in this thesis. The results showed that only one patient had pain and none needed pain medication during treatments. Most of the patients felt that their physical condition had remained stable, but some found that they had fatigue and loss of strength. Part of the patients felt that keeping up a positive thinking and an attitude as well as being hopeful gave them sense of empowerment. In the beginning of treatments some patient had depression, fear and insecurity. Some found patient rooms too crowded. Nurses were described as professional and competent which gave the patients sense of trust and safety. Having a primary nurse during treatments had positive effect on patients. Some of the patients found that they had peer support from other patients while some found that social support came from one’s family and relatives. Information and support received from the healthcare professionals was described as good and sufficient. Development suggestions for the new HUCH Deparment of Oncology are based on our research data. The new hospital ought to have more services which help patients remain better psychical and mental condition. Also having a primary nurse as well as a possibility to choose between a private room and a joined room in the ward is important to patients. Different kinds of questionnaires would help gather more accurate information about patient´s needs.