LAPSUUS ASUU PERHEIDEN ARJESSA : MLL:n Järvi-Suomen piirille tehtävä selvitys piirin alueen lapsiperheiden palvelutarpeista
Mähönen, Petra; Kuhmonen, Anni; Manninen, Katja (2016)
Mähönen, Petra
Kuhmonen, Anni
Manninen, Katja
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117122
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117122
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa MLL:n Järvi-Suomen piirin alueen kuntien lapsiperhepalvelujen ostopalvelun tarpeista ja esittää kehittämisehdotuksia lapsiperhepalveluiden tarjontaan. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös selvittää millaisiin uuden sosiaalihuoltolain mukaisiin lapsiperhepalvelujen tarpeisiin MLL:n Järvi-Suomen piiri voisi vastata omalla toiminnallaan. Opinnäytetyöllä selvitettiin, mikä on tutkimukseen valittujen kuntien lapsiperhepalveluiden nykytila ja mitkä ovat tutkimuksen kuntien lapsiperheiden tarpeet matalan kynnyksen toimintaan ja arjen tukeen. Opinnäytetyön taustalla on 2015 uudistettu sosiaalihuoltolaki sekä ekologinen systeemiteoria.
Tutkimus koostui kolmesta osasta. Ensimmäinen osa oli kunnille suunnattu pilottikysely, jonka aineiston JAMK:n opiskelija keräsi puhelinhaastatteluilla kirjaten vastaukset Webropoliin. Kunnille suunnatun pilottikyselyn tulosten tueksi tutkittiin kuntien lapsiperhepalveluiden nykytilaa dokumenttianalyysin keinoin. Kuntien tilaa tutkittaessa aineistoa hankittiin internetistä tutkimalla kuntien omia verkkosivuja sekä erilaisia verkkodokumentteja. Kolmantena osana tutkimuksessamme oli lapsiperheille suunnattu kysely liittyen matalankynnyksen lapsiperhepalveluihin. Kysely toteutettiin sähköisenä Webropol-kyselynä, joka koostui strukturoiduista kysymyksistä, joissa vastausvaihtoehdot olivat annettu valmiiksi sekä avoimista kysymyksistä, joilla saimme paremmin selvitettyä vastaajien mielipiteitä ja kokemuksia liittyen lapsiperhepalveluihin. MLL:n Järvi-Suomen työntekijät jakoivat kyselyn linkkiä perheille perhekahviloissaan sekä internetsivuillaan.
Tutkimuksessa käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivistakin tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivista tutkimusmenetelmää hyödynsimme tutkimuksessamme vastaajien perhetilanteen määrittämiseen sekä siihen, mitä lapsiperhepalveluita perheet ovat käyttäneet ja mistä he ovat saaneet tietoa käytettävissä olevista palveluista. Kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla käsittelimme myös sitä, kuinka tärkeänä vastaaja pitää käyttämiä palveluita osana heidän perheen arkea. Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä oli käytössä avoimien kysymysten analysoinnissa. Avoimilla kysymyksillä selvitimme vastaajien tavallisen arkipäivän kulkua ja lapsiperhepalveluiden vaikutusta perheiden arkeen. Avoimina kysymyksinä kysyimme myös mitä olemassa olevia palveluita perheet olisivat tarvinneet, mutta niitä ei ole ollut saatavilla ja mikä muu palvelu hyödyttäisi lapsiperheitä.
Opinnäytetyön tutkimusosiota tehtäessä esille nousivat osallisuuden ja voimaantumisen käsitteet. Myös perheiden systeemisyys nousi hyvin esille. Kun perheessä elävä yksilö tulee huomioiduksi ja hän voi hyvin, vaikuttaa se suoraan koko perheen hyvinvointiin.
Tutkimus koostui kolmesta osasta. Ensimmäinen osa oli kunnille suunnattu pilottikysely, jonka aineiston JAMK:n opiskelija keräsi puhelinhaastatteluilla kirjaten vastaukset Webropoliin. Kunnille suunnatun pilottikyselyn tulosten tueksi tutkittiin kuntien lapsiperhepalveluiden nykytilaa dokumenttianalyysin keinoin. Kuntien tilaa tutkittaessa aineistoa hankittiin internetistä tutkimalla kuntien omia verkkosivuja sekä erilaisia verkkodokumentteja. Kolmantena osana tutkimuksessamme oli lapsiperheille suunnattu kysely liittyen matalankynnyksen lapsiperhepalveluihin. Kysely toteutettiin sähköisenä Webropol-kyselynä, joka koostui strukturoiduista kysymyksistä, joissa vastausvaihtoehdot olivat annettu valmiiksi sekä avoimista kysymyksistä, joilla saimme paremmin selvitettyä vastaajien mielipiteitä ja kokemuksia liittyen lapsiperhepalveluihin. MLL:n Järvi-Suomen työntekijät jakoivat kyselyn linkkiä perheille perhekahviloissaan sekä internetsivuillaan.
Tutkimuksessa käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivistakin tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivista tutkimusmenetelmää hyödynsimme tutkimuksessamme vastaajien perhetilanteen määrittämiseen sekä siihen, mitä lapsiperhepalveluita perheet ovat käyttäneet ja mistä he ovat saaneet tietoa käytettävissä olevista palveluista. Kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla käsittelimme myös sitä, kuinka tärkeänä vastaaja pitää käyttämiä palveluita osana heidän perheen arkea. Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä oli käytössä avoimien kysymysten analysoinnissa. Avoimilla kysymyksillä selvitimme vastaajien tavallisen arkipäivän kulkua ja lapsiperhepalveluiden vaikutusta perheiden arkeen. Avoimina kysymyksinä kysyimme myös mitä olemassa olevia palveluita perheet olisivat tarvinneet, mutta niitä ei ole ollut saatavilla ja mikä muu palvelu hyödyttäisi lapsiperheitä.
Opinnäytetyön tutkimusosiota tehtäessä esille nousivat osallisuuden ja voimaantumisen käsitteet. Myös perheiden systeemisyys nousi hyvin esille. Kun perheessä elävä yksilö tulee huomioiduksi ja hän voi hyvin, vaikuttaa se suoraan koko perheen hyvinvointiin.