Miten eri kansainvälistymistukimuodot vastaavat kotimaisten vaatetusalan yritysten tarpeita : Selvitys Suomen Tekstiili & Muoti ry:lle
Latimer, Ervin (2016)
Latimer, Ervin
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117168
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117168
Tiivistelmä
Kotimaiset vaatetusalan yritykset eivät yleisesti ottaen ole kovin menestyneitä ulkomailla. Potentiaalia löytyy kuitenkin runsaasti, ja erityisesti viime vuosina myös suomalaisia menestystarinoita on alkanut näkyä ulkomaan markkinoilla. Vaikka kansainvälistymistä tuetaan Suomessa monella tapaa, on vaatetusalan kansainvälistymistukimuotoja vielä lukumääräisesti verrattain vähän. Alan kansainvälistymistä tukevat eniten Team Finland -verkoston alaisuudessa toimivat Finpro, Tekes sekä ELY-keskukset. Nämä tarjoavat erilaisia kansainvälistymisen neuvontapalveluita sekä maksullisia ohjelmia, joiden päämääränä on valmentaa, benchmarkata ja kontaktoida alan yrityksiä. Tämän selvityksen lähtökohtana oli selvittää miten edellä mainitut kansainvälistymisohjelmat vastaavat alan yritysten tarpeita. Aiheeseen paneuduttiin empiirisin tutkimusmenetelmin suorittamalla alan yrityksille kyselyitä, tutkimalla aiheeseen liittyvää teoriaa ja haastattelemalla alan ammattilaisia.
Alan yrityksillä olevista kansainvälistymiseen liittyvistä tarpeista muodostui selvityksen teon aikana hyvin selkeä kuva. Niin kyselyiden kuin haastatteluaineistojenkin perusteella yritykset kaipasivat eniten taloudellista tukea kansainvälistymisensä avuksi. Muina tarpeina mainittiin kontaktit sekä uusi henkilöstö. Aiemmin mainituista kansainvälistymistukimuodoista Finpron ohjelmat saivat paljon kiitosta, ja yleisesti ottaen alalla koettiin olevan riittävästi yritysten kouluttamista. Selkeimmiksi puutteiksi alan kansainvälistymistukimuodoissa koettiin apurahat ja avustukset, joilla tuetaan yrityksen eri toimintoja. Myös joidenkin ohjelmien rakennetta ja alan kotimaista ammattitaitoa kritisoitiin. Tulevaisuuden toiveina olivatkin uusia kontakteja tuottavat tehostetut ohjelmat sekä alalla kokemusta keränneet ammattitaitoiset vetäjät.
Selvityksen tuottamia tuloksia voidaan analysoida monesta näkökulmasta. Ne alleviivaavat sitä, että alalla ei ole tarpeeksi menestystä, jotta toimivia malleja, aktiivisia sijoittajia ja laajaa kontaktiverkostoa olisi vielä kerennyt muodostua. Useimmat kansainvälistymisohjelmat ovat alalla melko uusia, ja ne vaativat selvitysten tulosten perusteella vielä runsaasti räätälöintiä. Selvityksen tuloksia voidaan yleisesti ottaen pitää uskottavina ja loogisina. Selvitys tuotti myös juuri sellaisia tuloksia, kuin sen oletettiinkin tuottavan, joten sen tutkimusmenetelmien voidaan todeta soveltuneen siihen hyvin. Kaiken kaikkiaan selvityksen teko oli prosessina opettavainen ja silmiä avaava, ja se voidaan nähdä terveenä keskustelunavauksena kotimaisten kansainvälistymistukimuotojen kehittämiselle.
Alan yrityksillä olevista kansainvälistymiseen liittyvistä tarpeista muodostui selvityksen teon aikana hyvin selkeä kuva. Niin kyselyiden kuin haastatteluaineistojenkin perusteella yritykset kaipasivat eniten taloudellista tukea kansainvälistymisensä avuksi. Muina tarpeina mainittiin kontaktit sekä uusi henkilöstö. Aiemmin mainituista kansainvälistymistukimuodoista Finpron ohjelmat saivat paljon kiitosta, ja yleisesti ottaen alalla koettiin olevan riittävästi yritysten kouluttamista. Selkeimmiksi puutteiksi alan kansainvälistymistukimuodoissa koettiin apurahat ja avustukset, joilla tuetaan yrityksen eri toimintoja. Myös joidenkin ohjelmien rakennetta ja alan kotimaista ammattitaitoa kritisoitiin. Tulevaisuuden toiveina olivatkin uusia kontakteja tuottavat tehostetut ohjelmat sekä alalla kokemusta keränneet ammattitaitoiset vetäjät.
Selvityksen tuottamia tuloksia voidaan analysoida monesta näkökulmasta. Ne alleviivaavat sitä, että alalla ei ole tarpeeksi menestystä, jotta toimivia malleja, aktiivisia sijoittajia ja laajaa kontaktiverkostoa olisi vielä kerennyt muodostua. Useimmat kansainvälistymisohjelmat ovat alalla melko uusia, ja ne vaativat selvitysten tulosten perusteella vielä runsaasti räätälöintiä. Selvityksen tuloksia voidaan yleisesti ottaen pitää uskottavina ja loogisina. Selvitys tuotti myös juuri sellaisia tuloksia, kuin sen oletettiinkin tuottavan, joten sen tutkimusmenetelmien voidaan todeta soveltuneen siihen hyvin. Kaiken kaikkiaan selvityksen teko oli prosessina opettavainen ja silmiä avaava, ja se voidaan nähdä terveenä keskustelunavauksena kotimaisten kansainvälistymistukimuotojen kehittämiselle.