LOGOTERAPIA OSANA KRIMINAALIHUOLTOA : Tarkastelussa yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakkaiden näkökulma

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Vaasan yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakkaat kokevat oman elämänsä tarkoituksen ja mielekkyyden ja/tai miten sen puute vaikuttaa rikolliseen käyttäytymiseen. Tutkimuksen tehtävänä oli myös selvittää, miten yhdyskuntaseuraamustoimisto voisi palvella paremmin tai tukea enemmän rikoksettomaan elämään asiakkaiden näkökulmasta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla Vaasan yhdyskuntaseuraamustoimiston henkilökunnan toimesta. Kyselylomakkeita jaettiin vastaajille 15 kappaletta ja vastauksia saatiin 12 kappaletta. Tutkimus on kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen. Teoreettisessa viitekehyksessä kerrotaan oikeudenmukaisuudesta, rikollisuuteen vaikuttavista tekijöistä, logoterapiasta, rikosseuraamuslaitoksesta, yhdyskuntaseuraamustoimistojen tehtävästä sekä logoterapian käytöstä. Tutkimuksessa selvisi, että Vaasan yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakkaille oli muodostunut oma näkemys Vaasan yhdyskuntaseuraamustoimiston toiminnasta ja toimisto toimii pääosin hyvin asiakkaiden näkökulmasta. Parannusehdotuksia oli vähän. Perhe, työ, ihmissuhteet ja vanhemmat olivat asioita, jotka vastaajat kokivat merkitykselliseksi asioiksi elämässään ja sitä kautta uusintarikollisuutta vähentäviksi tekijöiksi omalla kohdallaan. Vastaajat odottivat läheisiltä tukea rikoksettomaan elämään, yhteiskunnalta ei juurikaan odotettu paljoa ja lähestulkoon kaikki vastaajat kokivat olevansa itse suurimpia vaikuttajia elämäänsä ja rikoksettomuuteensa.

The aim of the study is to examine how the clients of the Community Sanctions Office in Vaasa experience the meaning and meaningfulness of their own lives, or how the lack of it affects their criminal behaviour. A further aim is to examine how Community Sanctions Office could serve their clients better or how the clients could be helped to a life without crime.

The material for the study was gathered with questionnaires handed out by the personnel in the Community Sanctions Office in Vaasa. Fifteen questionnaires were given to the clients and 12 responses were received. The study was both qualitative and quantitative. The theoretical frame deals with the justice, the tasks of Community Sanctions Office, Criminal Sanctions Office, factors that affect crime, logo therapy and the use of the logo therapy.

The study showed that the clients of the Community Sanctions Office in Vaasa had created their own view of the operation of the office and that from the clients’ point of view the agency mainly works well. There were not many suggestions for improvement. Family, work, personal relationships, and parents were felt to be the meaningful factors in life. Thus they were also factors that decreased the amount of renewed crimes. The respondents expected support for their crimeless lives from their close ones; they did not expect much from society, and almost all of the respondents saw themselves as the biggest contributing factors to their lives and living without crime.