Naisen terveyden edistäminen raskaudenaikaisen diabeteksen jälkeen
Knaapi, Laura; Kähkönen, Eija (2016)
Knaapi, Laura
Kähkönen, Eija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117213
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme aiheena on naisen terveyden edistäminen raskaudenaikaisen diabeteksen jälkeen. Aiheen tekee merkittäväksi naisen raskausdiabetekseen sairastumisesta seuraava kansantautien riskiryhmään kuuluminen läpi myöhemmän elämän. Koska raskausdiabetes lisääntyy maailmanlaajuisesti, on aihe merkittävä myös yhteiskunnallisesti.
Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla miten raskausdiabeteksen jälkeinen seuranta toteutuu ja millä keinoilla terveyttä edistetään. Haimme vastausta tutkimuskysymykseen: Miten terveyden edistäminen ja seuranta toteutuvat naisen elämässä raskausdiabeteksen jälkeen? Työmme on osa Voimaa naisissa -hanketta.
Menetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmää soveltaen. Aineisto koostui amerikkalaisista ja eurooppalaisista englanninkielisistä tutkimusartikkeleista (n=26). Suomalaisia tutkimuksia ei hakusanoillamme löytynyt aiheesta.
Tutkimusten perusteella raskausdiabeteksen jälkeinen seuranta toteutui heikosti. Erilaisten interventioiden käyttö lisäsi seurantojen toteutumista riskiryhmässä jonkin verran, mutta seuranta jäi silti liian vähäiseksi tavoittamaan kaikki riskiryhmässä olevat naiset. Tutkimusten mukaan interventioilla, kuten muistutusjärjestelmillä, henkilökunnan koulutuksella ja naisten tietoisuuden lisäämisellä kuulumisestaan riskiryhmään näytti olevan yhteys naisten seurannassa käyntiin. Seurantakäyntien toteutumatta jäämiseen näytti useimmin olevan yhteydessä selkeän protokollan puute hoitoprosesseissa, laboratoriolähetteiden puute ja naisilla ajanpuute perhe-elämän tai työn takia.
Opinnäytetyössämme saamiemme tulosten perusteella seuranta ei toteudu riittävällä tasolla ja kehittämiskohteita ovat naisten tiedon lisääminen, olemassa olevien suositusten siirtäminen käytäntöön ja niiden toteutumisen seuranta.
Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla miten raskausdiabeteksen jälkeinen seuranta toteutuu ja millä keinoilla terveyttä edistetään. Haimme vastausta tutkimuskysymykseen: Miten terveyden edistäminen ja seuranta toteutuvat naisen elämässä raskausdiabeteksen jälkeen? Työmme on osa Voimaa naisissa -hanketta.
Menetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmää soveltaen. Aineisto koostui amerikkalaisista ja eurooppalaisista englanninkielisistä tutkimusartikkeleista (n=26). Suomalaisia tutkimuksia ei hakusanoillamme löytynyt aiheesta.
Tutkimusten perusteella raskausdiabeteksen jälkeinen seuranta toteutui heikosti. Erilaisten interventioiden käyttö lisäsi seurantojen toteutumista riskiryhmässä jonkin verran, mutta seuranta jäi silti liian vähäiseksi tavoittamaan kaikki riskiryhmässä olevat naiset. Tutkimusten mukaan interventioilla, kuten muistutusjärjestelmillä, henkilökunnan koulutuksella ja naisten tietoisuuden lisäämisellä kuulumisestaan riskiryhmään näytti olevan yhteys naisten seurannassa käyntiin. Seurantakäyntien toteutumatta jäämiseen näytti useimmin olevan yhteydessä selkeän protokollan puute hoitoprosesseissa, laboratoriolähetteiden puute ja naisilla ajanpuute perhe-elämän tai työn takia.
Opinnäytetyössämme saamiemme tulosten perusteella seuranta ei toteudu riittävällä tasolla ja kehittämiskohteita ovat naisten tiedon lisääminen, olemassa olevien suositusten siirtäminen käytäntöön ja niiden toteutumisen seuranta.