Uskottava kasvoanimaatio
Laine, Jaakko (2016)
Laine, Jaakko
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117173
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tehtävä oli tutkia, mitkä asiat saavat kasvoanimaation näyttämään uskottavalta ja hankkia teoriapohja, jota hyödyntää tulevaisuudessa. Opinnäytetyössä keskitytään puhtaasti animointiin.
Kirjoittaja keskittyy työssään kasvon eri elementteihin, joista kasvoanimaatio kokonaisuudessa koostuu. Silmien käyttöön, kasvonuurteiden merkitykseen tunteiden tunnistettavuuden kannalta, sekä erityisesti huulisynkkaan ja siihen, mikä saa huulisynkan näyttämään uskottavalta.
Näiden metodeja hyödynnettiin animoimalla lyhyt kohtaus, joka rakennettiin ääniraidan pohjalta. Huulisynkan osalta suuressa roolissa olivat viseemit, joiden kautta aiheeseen tutustuttiin. Silmien ja silmäluomien käyttöön perehdyttiin syvemmin.
Viseemit osoittautuivat selkeäksi ja tehokkaaksi lähestymistavaksi huulisynkan animointiin. Ne auttoivat keskittymään enemmän äänteisiin kuin yksittäisiin kirjaimiin. Viseemien avulla animaation määrä väheni, jolloin animaattorin tehokkuus kasvoi. Silmänräpäytyksillä voi viestiä yllättävän paljon. Kasvonilmeisiin liittyy paljon enemmän kuin olettaisi.
Niille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta kasvoanimaatiosta, opinnäytetyö voi tarjota paljon hyödyllistä tietoa jonka avulla tutustua aiheeseen syvemmin. Kokeneetkin tekijät saattavat löytää uudenlaisen lähestymistavan asioihin, niin silmien käyttöön kuin huulisynkkaan. Opinnäytetyöstä löytyvää tietoa voi hyödyntää kaikenlaisessa animaatiossa, eikä se ole sidottu vain 3D -animaatioon.
Kirjoittaja keskittyy työssään kasvon eri elementteihin, joista kasvoanimaatio kokonaisuudessa koostuu. Silmien käyttöön, kasvonuurteiden merkitykseen tunteiden tunnistettavuuden kannalta, sekä erityisesti huulisynkkaan ja siihen, mikä saa huulisynkan näyttämään uskottavalta.
Näiden metodeja hyödynnettiin animoimalla lyhyt kohtaus, joka rakennettiin ääniraidan pohjalta. Huulisynkan osalta suuressa roolissa olivat viseemit, joiden kautta aiheeseen tutustuttiin. Silmien ja silmäluomien käyttöön perehdyttiin syvemmin.
Viseemit osoittautuivat selkeäksi ja tehokkaaksi lähestymistavaksi huulisynkan animointiin. Ne auttoivat keskittymään enemmän äänteisiin kuin yksittäisiin kirjaimiin. Viseemien avulla animaation määrä väheni, jolloin animaattorin tehokkuus kasvoi. Silmänräpäytyksillä voi viestiä yllättävän paljon. Kasvonilmeisiin liittyy paljon enemmän kuin olettaisi.
Niille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta kasvoanimaatiosta, opinnäytetyö voi tarjota paljon hyödyllistä tietoa jonka avulla tutustua aiheeseen syvemmin. Kokeneetkin tekijät saattavat löytää uudenlaisen lähestymistavan asioihin, niin silmien käyttöön kuin huulisynkkaan. Opinnäytetyöstä löytyvää tietoa voi hyödyntää kaikenlaisessa animaatiossa, eikä se ole sidottu vain 3D -animaatioon.