Tehtaan höyryenergian kulutuksen jakautuminen
Kyröläinen, Ville (2016)
Kyröläinen, Ville
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605127385
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605127385
Tiivistelmä
Fermion Oy Oulun lääkeainetehtaalla otetaan käyttöön energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+. Järjestelmää käytetään energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen työkaluna. Järjestelmä asettaa yritykselle vaatimuksen muun muassa analysoida energiankäyttöä ja -kulutusta mittausdataan tai muuhun dataan perustuen.
Työn tavoitteena oli selvittää tehtaan käyttämän höyryenergian jakautuminen kulutuskohteisiin nykyisiä mittauspisteitä hyödyntäen. Tavoitteena oli myös selvittää mahdollisesti puuttuvien mittauksien paikat, jotta höyryenergian kulutus voidaan eritellä talotekniikan kuluttamaan höyryyn ja prosessien kuluttamaan höyryyn. Työssä oli myös tarkoitus hahmotella tehtaan automaatiojärjestelmään erillinen höyryenergiaa koskeva näyttösivu.
Tiedonkeruun piiriin viedyiltä mittareilta kerättiin mittausdataa 1.12.2015–29.2.2016. Mittausdatan perusteella laskettiin höyryenergian jakautuminen kulutuskohteisiin käyttäen MS Excel-taulukkolaskentaohjelmaa. Vuoden 2015 höyryenergian kulutus selvitettiin energialaskuista ja energiankulutusta verrattiin vuonna 2009 tehtaalla suoritetun energiakatselmuksen tuloksiin. Työssä arvioitiin kuinka tähän mennessä tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet energiankulutukseen. Mittausdatasta laskettujen tulosten perusteella hönkähöyryä muodostuu suuria määriä. Hönkähöyryn määrää saataisiin vähennettyä alentamalla talotekniikan lämmönsiirtimillä käytettävän höyryn paine ja uusimalla vanhat lämmönsiirtimet.
Uusien mittauksien paikat suunniteltiin niin, että höyryenergian kulutus voidaan eritellä talotekniikkaan ja prosessiin. Tehtaalle tulisi lisätä yksi höyryn virtausmittari, jotta prosessien käyttämä höyry saadaan mitattua. Talotekniikan lämmönsiirtimien höyrynkulutuksen seuranta voidaan toteuttaa lisäämällä kaksi höyryn virtausmittaria tai lisäämällä lämmönsiirtimien vesipuolelle lämpötilamittauksia ja viemällä lämpötilamittaukset prosessiautomaatiojärjestelmään. Vanhoja olemassa olevia ja uusia suunniteltuja mittauksia hyödyntäen luonnosteltiin tehtaan prosessiautomaatiojärjestelmään höyryenergiaa koskeva näyttösivu.
Työn tavoitteena oli selvittää tehtaan käyttämän höyryenergian jakautuminen kulutuskohteisiin nykyisiä mittauspisteitä hyödyntäen. Tavoitteena oli myös selvittää mahdollisesti puuttuvien mittauksien paikat, jotta höyryenergian kulutus voidaan eritellä talotekniikan kuluttamaan höyryyn ja prosessien kuluttamaan höyryyn. Työssä oli myös tarkoitus hahmotella tehtaan automaatiojärjestelmään erillinen höyryenergiaa koskeva näyttösivu.
Tiedonkeruun piiriin viedyiltä mittareilta kerättiin mittausdataa 1.12.2015–29.2.2016. Mittausdatan perusteella laskettiin höyryenergian jakautuminen kulutuskohteisiin käyttäen MS Excel-taulukkolaskentaohjelmaa. Vuoden 2015 höyryenergian kulutus selvitettiin energialaskuista ja energiankulutusta verrattiin vuonna 2009 tehtaalla suoritetun energiakatselmuksen tuloksiin. Työssä arvioitiin kuinka tähän mennessä tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet energiankulutukseen. Mittausdatasta laskettujen tulosten perusteella hönkähöyryä muodostuu suuria määriä. Hönkähöyryn määrää saataisiin vähennettyä alentamalla talotekniikan lämmönsiirtimillä käytettävän höyryn paine ja uusimalla vanhat lämmönsiirtimet.
Uusien mittauksien paikat suunniteltiin niin, että höyryenergian kulutus voidaan eritellä talotekniikkaan ja prosessiin. Tehtaalle tulisi lisätä yksi höyryn virtausmittari, jotta prosessien käyttämä höyry saadaan mitattua. Talotekniikan lämmönsiirtimien höyrynkulutuksen seuranta voidaan toteuttaa lisäämällä kaksi höyryn virtausmittaria tai lisäämällä lämmönsiirtimien vesipuolelle lämpötilamittauksia ja viemällä lämpötilamittaukset prosessiautomaatiojärjestelmään. Vanhoja olemassa olevia ja uusia suunniteltuja mittauksia hyödyntäen luonnosteltiin tehtaan prosessiautomaatiojärjestelmään höyryenergiaa koskeva näyttösivu.