Keskosuuteen liittyvät toimintakyvyn ongelmat aistitiedon käsittelyn näkökulmasta : systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyö liittyy HYKS Lasten ja nuorten sairaalan sekä Aalto-yliopiston pitkittäistutkimushankkeen Keskosen Keskushermoston Kehittyminen (KeKeKe) toimintaterapiaosuuteen. Tavoitteena oli selventää ja ymmärtää mekanismeja, jotka vaikeuttavat keskosena syntyneen lapsen toimintakykyä ja osallistumista arjessa. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla selvitettiin, miten keskosena syntyneiden lasten toimintakyvyn ongelmia on selitetty aistitiedon käsittelyn eli Ayresin sensorisen integraation (ASI-) teoriaa hyödyntävien mittarien avulla. Taustateorioina ovat sekä ASI-teoria että Maailman terveysjärjestön (WHO) Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen lasten ja nuorten versio (ICF-CY).

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus toteutettiin seuraavia kansainvälisiä tietokantojen käyttäen: CINAHL-EBSCOhost, Cochrane, Ovid, PubMed ja Science Direct. Haku tuotti 2574 tulosta. Kriteerit täyttäviä artikkeleita löytyi 12, joista yksi oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus, yksi satunnaiskontrolloitu tutkimus ja kymmenen alkuperäistutukimusta. Artikkelit olivat vuosilta 2011–2016.

Katsaustutkimuksiin osallistuneita lapsia oli 4172, ja ikähajonta oli 4kk–8v11kk. Ikärakenne painottui varhaislapsuuteen. Puolet tutkimuksista koski korkeintaan 24kk:n ikäisiä, ja kahdessa artikkelissa oli tutkittu kouluikäisiä. Seitsemässä tutkimuksessa käytettiin vanhemmille osoitettuja Sensory Profile -kyselyjä (SP). Test of Sensory Functions in Infants (TSFI) esiintyi kolmessa tutkimuksessa ja Sensory Integration and Praxis Test (SIPT) kerran.

Keskosena syntyneillä lapsilla on täysaikaisina syntyneitä enemmän sensorisen proses-soinnin häiriötä. Keskoslasten sensorisen prosessoinnin ongelmilla ja motorisilla kyvyillä on yhteys. Sensorinen prosessoinnin yhteydestä kognitiiviseen kehitykseen on ristiriitaisia tuloksia. Yhteydestä kielelliseen kehitykseen ei ole riittävästi vertailukelpoisia tuloksia.

Keskosena syntyneiden lasten tutkimuksia on tehty niukasti ASI-testimittareilla. Tutkimuskentässä on sekä tutkittavien iän että käytettyjen mittarien perusteella aukkoja. Tarvitaan lisää tutkimusta ja erityisesti ASI-teoriaa riittävän kattavasti hyödyntäen. Tarkastelua on tarve laajentaa päiväkoti- ja kouluikäisten ASI-tutkimuksiin. Muun muassa aistitiedon käsittelyn ja motoriikan laadun yhteyden tarkka kartoittaminen on tarpeen.

The purpose of this Bachelor’s thesis is to clarify and better understand the underlying sensory integrational problems that affect prematurely born children’s functioning and participation in everyday life. The theoretical background was based on Ayres’ Sensory Integration Theory (ASI) and the International Classification of Functioning – Children & Youth Version (ICF-CY) by World Health Organization (WHO). This review adds knowledge to an Occupational Therapy study project in “KeKeKe”. KeKeKe is a prospec-tive interdisciplinary cohort study investigating neurocognitive development of prema-turely born children. It is a collaboration of the Helsinki University Central Hospital for Children and the Aalto University in Helsinki.

The method of this study was a systematic literature review of studies of preterm chil-dren with ASI based measures, using international databases: CINAHL-EBSCOhost, Cochrane, Ovid, PubMed and Science Direct. Out of 2574 identified titles 12 articles were included. One was a systematic literature review, one randomized controlled trial and 10 were original studies published between 2011 and 2016.

In total 4172 children in age range 4m–8y11m had participated. Half of the studies focused on children age 24 months or less. There were seven studies using one of the Sensory Pro-file (SP) questionnaires with parents. In three studies the Test of Sensory Functions in In-fants (TSFI) was used and in one study the Sensory Integration and Praxis Test (SIPT).

Preterm children have more sensory processing disorders (SPD) than term born children. There is a connection in SPD and motor abilities in preterm children. The results of sensory processing and cognitive development are contradictory. There is not sufficient comparable information suggesting a connection between SPD and language development.

There is a need for more studies using ASI measures among preterm children. There are shortcomings in the age range and the range of used measures. The research field should be expanded to cover the full ASI theory and problem field and not narrowing it to sensory modulation. Future research investigating the connections of SPD and qualities of motor abilities needs to be expanded to children of preschool and school age.