Napoleonin sotien aikainen olkilipas : Konservointi ja materiaalitutkimus
Leppikangas, Pirjo (2016)
Leppikangas, Pirjo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605137646
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605137646
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tapaustutkimus, jonka kohteena on Pohjanmaan museon kokoelmiin kuuluva pieni olkivaneroitu lipas. Olkilipas on ennen museolle tuloaan kuulunut Kaskisten kaupungissa asuneelle suomalaiselle taidemaalari Thure Sundellille. Pohjanmaan museolle esine tuli Sundellin lahjoittaessa jäämistönsä kuolemansa jälkeen vuonna 1925. Museolla ei ollut tietoa olkilippaan käyttötarkoituksesta ja historiasta. Opinnäytetyön alussa keskityn jäljittämään esineen alkuperää Iso-Britanniassa 1800-luvun vaihteessa sekä myöhemmin sen kulkeutumista suomeen ja Sundellien sukuun. Olen kerännyt myös tietoa työhöni olkikäsitöiden historiasta.
Olkilippaassa on käytetty monia eri materiaaleja. Materiaalitutkimuksissa keskityn tutkimaan lippaan materiaaleja esineen ajoituksen määrittämisen tukemiseksi. Tutkimukset painottuvat kuitenkin päämateriaalina käytettyyn olkeen, koska esineen suurimmat ongelmat ja vauriot ovat oljessa. Lippaan ulkopinnat ovat kupruilleet runkona käytetyn puun eläessä sen alla. Olki on myös kellastunut ja haalistunut, mitkä ovat vaikuttaneet sen ulkonäköön varsinkin esineessä käytettyjen pigmenttien osalta. Vaurioiden vuoksi tutkin oljen ikääntymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksissa käytin apuna FTIR-spektrometriä, XRF-röntgenfluoresenssimittaria, UV-valokuvausta ja VIS-spektrofotometriä.
Käytännön konservoinnissa painopisteenä oli esineen saattaminen parempaan visuaaliseen tilaan. Lippaassa olleet olkivauriot olivat niin laajat, että lähes koko konservointi keskittyi niiden konservoimiseen. Toimenpiteet sisälsivät erittäin likaisen lippaan puhdistusta deionisoidulla vedellä, oljen suoristamista kosteutta apuna käyttäen sekä olkivaneroinnin takaisin liimaamista puuhun jänisliiman avulla. Olkilipas sisältää myös pahoin vaurioitunutta metallia, joka on vaikuttanut tummenemalla lippaan yleisilmeeseen.
Esineellä on pitkä historia, joka ulottuu yli 200 vuoden taakse. Historian tutkiminen lisäsi olkilippaan merkitysarvoa museolle. Olkilippaan huonon kunnon vuoksi oli tärkeää saada se parempaan kuntoon. Konservoitavaa esineessä olisi ollut pidemmäksikin aikaa, mutta sain konservoitua sen suurimmat ja näkyvimmät vauriot. Lippaan jatkuva haurastuminen hidastui konservoinnin ansiosta.
Olkilippaassa on käytetty monia eri materiaaleja. Materiaalitutkimuksissa keskityn tutkimaan lippaan materiaaleja esineen ajoituksen määrittämisen tukemiseksi. Tutkimukset painottuvat kuitenkin päämateriaalina käytettyyn olkeen, koska esineen suurimmat ongelmat ja vauriot ovat oljessa. Lippaan ulkopinnat ovat kupruilleet runkona käytetyn puun eläessä sen alla. Olki on myös kellastunut ja haalistunut, mitkä ovat vaikuttaneet sen ulkonäköön varsinkin esineessä käytettyjen pigmenttien osalta. Vaurioiden vuoksi tutkin oljen ikääntymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksissa käytin apuna FTIR-spektrometriä, XRF-röntgenfluoresenssimittaria, UV-valokuvausta ja VIS-spektrofotometriä.
Käytännön konservoinnissa painopisteenä oli esineen saattaminen parempaan visuaaliseen tilaan. Lippaassa olleet olkivauriot olivat niin laajat, että lähes koko konservointi keskittyi niiden konservoimiseen. Toimenpiteet sisälsivät erittäin likaisen lippaan puhdistusta deionisoidulla vedellä, oljen suoristamista kosteutta apuna käyttäen sekä olkivaneroinnin takaisin liimaamista puuhun jänisliiman avulla. Olkilipas sisältää myös pahoin vaurioitunutta metallia, joka on vaikuttanut tummenemalla lippaan yleisilmeeseen.
Esineellä on pitkä historia, joka ulottuu yli 200 vuoden taakse. Historian tutkiminen lisäsi olkilippaan merkitysarvoa museolle. Olkilippaan huonon kunnon vuoksi oli tärkeää saada se parempaan kuntoon. Konservoitavaa esineessä olisi ollut pidemmäksikin aikaa, mutta sain konservoitua sen suurimmat ja näkyvimmät vauriot. Lippaan jatkuva haurastuminen hidastui konservoinnin ansiosta.