Hengityslaitehoidon osaamiskriteerit tehosairaanhoitajille

Abstract

Teho- ja tehovalvontaosastolla työskenteleviltä sairaanhoitajilta vaaditaan paljon erityisosaamista ja yksi keskeisimmistä osa-alueista on hengityslaitehoito. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) teho- ja tehovalvontaosastojen ohjausryhmän toimeksiantona. Tehosairaanhoitajille halutaan näyttökokeet hengityslaitehoidon osaamisen todentamiseksi. Tämän kehittämistyön tarkoitus oli luoda osaamiskriteerit tehosairaanhoitajille hengityslaitehoidosta. Tavoitteena on lisätä potilasturvallisuutta ja turvata hengityslaitehoidossa oleville potilaille tasalaatuinen ja korkeatasoinen hoito yhtenäisten osaamiskriteerien avulla HUS:n teho- ja tehovalvontaosastoilla. Osaamiskriteerit muodostuivat sairaanhoitajien ammatillisesta pätevyydestä kertovasta kirjallisuudesta sekä aiemmista tutkimuksista ja hoitosuosituksista. Aineistohaku tehtiin Cinahl- ja Medic-tietokannoista. Haku rajattiin vuosiin 2010–2015. Lopullisen aineiston osaamiskriteerejä varten muodosti 36 artikkelia. Aineisto analysoitiin sisällönluokittelulla. Analysoinnin jälkeen muodostuneet osaamiskriteerit luokitettiin sisältöjen mukaan Riitta Meretojan (2003) sairaanhoitajan ammattipätevyyttä kuvaavan Nurse Competence Scale (NCS)- mittarin kategorioihin. Mittarin kategoriat ovat auttaminen, opettaminen ja ohjaaminen, tarkkailutehtävät, tilanteidenhallinta, hoitotoimien hallinta, laadunvarmistus ja työrooli. Kehittämistyössä hyödynnettiin Delphi-menetelmää ja ennen osaamiskriteerien lopullista muotoutumista ne täydennettiin ja hyväksytettiin asiantuntijaryhmällä. Asiantuntijaryhmä koostui HUS:n teho- ja tehovalvontaosastojen osastohoitajista tai heidän valitsemistaan asiantuntijoista, kahdesta lääkäristä sekä hoitotyön kliinisistä asiantuntijoista. Palautteen perusteella osaamiskriteerejä vielä muokattiin ja osaamiskriteereitä muodostui lopulta 35. NCS-mittarin kategorioista auttaminen sekä opettaminen ja ohjaaminen yhdistettiin yhdeksi osa-alueeksi, joten osaamiskriteerit on jaettu kuuteen osa-alueeseen. Osaamiskriteerien avulla on tulevaisuudessa tarkoitus yhtenäistää tehosairaanhoitajien osaamista ja turvata tasalaatuinen hoito hengityslaitepotilaille. Suunnitelmana on käyttää osaamiskriteerejä osaamisen varmistamisessa simulaatiopedagogiikkaa hyödyntävässä näyttökokeessa. Osaamiskriteerien sisältö on jatkossa tarkoitus yksityiskohtaisemmin avata näyttöjen vastaanottamista varten.

Nurses working in intensive care and high dependency units are expected to have lots of specialist knowledge and one key area of expertise is the use of artificial respiration. The thesis was carried out as development work commissioned by a working party comprising the intensive care and high dependency departments of Helsinki and Uusimaa Hospital District (HUS). To ascertain intensive care nurses' level of competence, they are given a skills test on the use of artificial respiration. The development work was intended to create competence criteria for intensive care nurses on the subject of artificial respiration. The aim is to increase patient safety and to ensure that patients on respiratory devices receive uniformly high level of care in HUS’ intensive care and high dependency units, thanks to the universal competence criteria. The competence criteria were based on literature on nurses' professional qualifications, earlier studies and care recommendations. I sourced data for this thesis in the Cinahl and Medic databases. The searches covered the period 2010-2015, and the material pool for the competence criteria eventually comprised 36 articles. The data was analysed by classi-fying the content. The competence criteria generated by the analysis were divided by content according to the categories of Riitta Meretoja’s Nurse Competence Scale (NCS), which describes the professional qualification of nurses. The categories are helping role, teaching and coaching, diagnostic functions, managing situations, therapeutic interven-tions, ensuring quality and tasks related to work role. Delphi method was used in the development work and before the competence criteria were finalised, they were supplemented and approved by a group of experts. The group of experts consisted of the charge nurse of HUS’ intensive care and high dependency units or chosen experts, two doctors and clinical care experts. The competence criteria were further modified on the basis of the feedback and there were finally a total of 35 competence criteria. Of the NCS categories, the helping role as well as teaching and coaching were combined into one sub-category, meaning that the competence criteria are divided into six sub-categories. It is intended that by having the competence criteria, the competence of nurses can be standardised and the uniformity of care ensured for artificial respirator patients. The plan is to use the criteria to verify the competence of nurses by applying a skills test using simulation pedagogics. The content of the competence criteria is intended to be expanded on in the future, with more detail added, to enable the verification of nurses’ competence.