Koulutusvideo osana teollisuusyrityksen koulutusta
Komulainen, Christel (2016)
Komulainen, Christel
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605137722
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605137722
Tiivistelmä
Insinöörityön tarkoituksena oli perehtyä liikkuvan kuvan käyttömahdollisuuksiin koulutuksessa ja soveltaa onnistuneen koulutuksen periaatteita koulutusvideon toteuttamisessa. Asiakkaan työkoulutusta varten tilaaman kolmen koulutusvideon sarjan tavoite oli tukea kehitysohjelman menetelmien tunnettuutta ja käytännön tasolla yhtenäistää menetelmien käyttötapaa työyhteisössä.
Videoiden pääpaino oli taitojen opettamisessa yhdistämällä teoriaa käytäntöön kohderyhmän tausta huomioiden. Videot toteutettiinkin malliesimerkkien avulla, jotta menetelmiä on jatkossa helpompi omassa työssä soveltaa. Sisällön omaksumisen helpottamiseksi videot jaettiin teemoittain kolmeen osaan. Painoarvoa vaativia asioita korostettiin kuvarajauksella, -kulmilla, kertojaäänellä, grafiikalla ja sisällön toistolla. Videoiden sisällön toisto sekä yksitellen niiden sisällä että keskenään yhdessä auttaa katsojaa omaksumaan halutun tiedon. Lisäksi videoiden toteuttamisessa huomioitiin lainalaisuuksia, jotka liittyvät ihmisen näköaistiin, hahmontunnistukseen, visuaalisen huomion kohdistamiseen ja informaation prosessointiin. Insinöörityön videoiden asiasisältöjen laajuutta kunnioittaen videoiden kestot vaihtelivat alle neljästä minuutista päälle yhdeksään minuuttiin. Katsojan keskittymisen kannalta ihanteellinen opetusvideon kesto on noin 6 minuuttia.
Projektin kokemukset osoittivat, että ennakkosuunnittelulla ja kuvauspäivien ajankäytöllä on suuri merkitys lopullisen tuotoksen toteuttamisessa. Koulutusvideotuotanto on pitkäjänteinen prosessi, jossa tulee huomioida niin kohderyhmän kuin tilaajankin toiveet ja tavoitteet. Insinöörityön avulla todistetaan, että hyvän koulutuksen -teoriaa voidaan soveltaa onnistuneen koulutusvideon rakentamisessa yhdessä elokuvallisen teorian kanssa. Vaikka videoihin olisi voinut lisätä interaktiivisuutta ja reflektointitilanteita, insinöörityön koulutusvideot toteuttivat asiakkaan tavoitteet yhdessä muun koulutusmateriaalin kanssa.
Videoiden pääpaino oli taitojen opettamisessa yhdistämällä teoriaa käytäntöön kohderyhmän tausta huomioiden. Videot toteutettiinkin malliesimerkkien avulla, jotta menetelmiä on jatkossa helpompi omassa työssä soveltaa. Sisällön omaksumisen helpottamiseksi videot jaettiin teemoittain kolmeen osaan. Painoarvoa vaativia asioita korostettiin kuvarajauksella, -kulmilla, kertojaäänellä, grafiikalla ja sisällön toistolla. Videoiden sisällön toisto sekä yksitellen niiden sisällä että keskenään yhdessä auttaa katsojaa omaksumaan halutun tiedon. Lisäksi videoiden toteuttamisessa huomioitiin lainalaisuuksia, jotka liittyvät ihmisen näköaistiin, hahmontunnistukseen, visuaalisen huomion kohdistamiseen ja informaation prosessointiin. Insinöörityön videoiden asiasisältöjen laajuutta kunnioittaen videoiden kestot vaihtelivat alle neljästä minuutista päälle yhdeksään minuuttiin. Katsojan keskittymisen kannalta ihanteellinen opetusvideon kesto on noin 6 minuuttia.
Projektin kokemukset osoittivat, että ennakkosuunnittelulla ja kuvauspäivien ajankäytöllä on suuri merkitys lopullisen tuotoksen toteuttamisessa. Koulutusvideotuotanto on pitkäjänteinen prosessi, jossa tulee huomioida niin kohderyhmän kuin tilaajankin toiveet ja tavoitteet. Insinöörityön avulla todistetaan, että hyvän koulutuksen -teoriaa voidaan soveltaa onnistuneen koulutusvideon rakentamisessa yhdessä elokuvallisen teorian kanssa. Vaikka videoihin olisi voinut lisätä interaktiivisuutta ja reflektointitilanteita, insinöörityön koulutusvideot toteuttivat asiakkaan tavoitteet yhdessä muun koulutusmateriaalin kanssa.